sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Vauva lakitettu

Juu-up, kai se on lisättävä näitä pikatöitä tänne, että saan rauhan. ;) Mut ekaks lämpimät kiitokset  vauvaonnitteluista. Eila sanoki, että pääsin yllättämään. Enpä tainnu suoraan sanoa vauvan tulosta täälä, mutta muistaakseni mainihtin, että jään kotiäidiks uuestaan kevväällä. Joku ehkä osas aavistaa siittä. Oli mukava kuulla, että ees muutama kannusti jatkamaan bloggaamista. Kiitos teille ihanille.

Tällä kerralla pari lakkia, jotka on valamistunu vauvan syntymisen jäläkeen vauvalle itelleen. Pieni ja sulonen mössykkä oli kesällä varsinainen terapiatyö. Olin vauvan kans sairaalassa lähes viikon. Peleko sydämmessä tikkasin mössykkää. Sain sen valamiiks juuri ennen ku kotiuduttiin sairaalasta. Mössykän käyttäjä on kasvanu niin, että mössykkä mahtuu just ja just käyttäjälleen... täytyy vissiin tehä ens kesäks uus. Tuo malli on aivan mainio! Kiitos Titityyn Tiinalle jälleen. Näitä nähtäneen täälä blogissa lissää, kuka tietää. :)
Tässä kuvassa ollaan sairaalassa, lakki vastavalamistunu.
Lakin väri oikein tässä...
Ohje: Suuri käsityölehti 6-7/2009, malli 13
Lanka: Novita tennesee
Puikot: 3,5 mm
Koukku: 2 mm (ei ollu muuta mukana sairaalassa)
Valamis: 15.7.2011

Toisena uusin rakkauteni. Kahtokaa tätä. Eikö oo ihana?
Törmäsin tässä blogissa (klik) viimein tämän lakin suomennokseen. Muut neulojat on teheny näitä lakkeja pilivinpimmein jo ajat sitte, mutta mulla oli jälleen se engelskan murre esteenä. Tuo käännös pelasti mut. Mielestäni novitan siksakmyssy (klik) ei oo tämän veronen. Ainaki niissä mun tekemissä on jääny niska palijaaks. Tai sit se vika on tekijässä.

Kiitos tämän lakin, sain neuleinspiraation takasin. Mun piti hakia heti puikot ja lankaa. Muistin kaapin kätkössä lojuneet, unohtuneet kerät. Langan tihheys ei täsmänny ohojeessa olevaan, joten olin kerranki kaukaa viisas ja valihin isomman koon mukaset silimukat. Lisäks otin käyttöön pitkät pyöröt ja magic loop-tekniikan. Sain sovitettua lakkia pitkin matkaa. Lakista tuli kerrasta täyellinen ja ihana. En purkanu yhtään. Tykkään, tykkään ihan mahoton. Nerokas malli! Näitäki suunnittelen tekeväni lissää, jahka löyän sopivia lankoja kaapistani, jossa on keriä ihan liikaa. Uusimmassa novitassa oli muuten aika saman näkönen myssykauluri (klik), joka vaikutti samanlaiselta ohojeelta tämän kans, tiiä sitte oliko se sama...


Ohje: Norjalaismyssy 96 silimukkaa
Lanka: Drops Karisma n. 50g
Puikot: 4 mm
Valamis: 5.12.2011

Tässäpä nämä. Seuraavalla kerralla viimeinki luvassa tämän vuojen isotöisin neule. Niitä kuvia siittä siis... Muutama pikkutyö jää yhä raportoimatta, mutta ehkä ne vielä pääsee näytille. Sitte voin hengähtää ja alakaa tikkaamaan uusia töitä innolla. Niihin on ostettu lankaa ja puikot varta vasten, vaikka muuta en oo tänä vuonna ostanukkaan. Jääkää langoille!

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Valeneuloosi

Tapahtuipa tässä taannoin... Neuloja vietti unetonta yötä sängyssä pyörien. Huolestuneena neuloja mietti, että taaaas tässä valavotaan. Mielessä pyöri silimukoita, puikkoja, lankoja, kaavioita, langankiertoja... ties mitä kaikkea. Neuloja koitti olla aattelematta, mutta silimukat ei jättäny rauhaan. Yö kulu verkalleen ja niinhän sitä valamistu yks jos toinenki neule yön pimmeinä tunteina. Neulojaa asia vaivas yhä enemmän, tässä on takkuulla jostaki vakavasta tauista kyse, ku se vie yöunetki. Täytyy mennä tohtorin pakkeille, josko sais jotaki troppia tähän vaivaan.

Seuraavana aamuna: Arvaus... eiku terveyskeskuksessa hoitaja kuunteli langan... eiku puhelimenpäässä hilijasena kertomusta oireistani. Syvvään huokasten hän anto mulle ajan jo samalle päivälle. Sen täytyy olla tosi vakavaa, enhän ois saanu muuten aikaa niin äkkiä, tuumiskelin.

Iltapäivällä: Tohtori kutsuu potilaan sisälle. Hyvää päivää.
Mä: Hyvvää päivää (oikeen heiveröisellä äänellä).
Tohtori: Mikäs teitä vaivaa?
Mä: Mistähän tuota alottais, ku päässä pyörii.
Tohtori: Mitä sielä pyörii? Osaatteko kuvailla tarkemmin?
Mä: No silimukoita, lankoja, puikkoja ja sen sellasta.
Tohtori: (näyttää hämmästyneeltä) Kertoisitteko vielä lisää oireista?
Mä: Niin, tuota en saa öisin unta ku päässä pyörii niin mahoton erilaisia neuleasioita. Teen yön aikana valamiiks vinot pinot neuleita. Tai siis luulen tekeväni... Ois niin tärkiä saaha nukuttua ku mulla on noita mukuloitaki lapsia aika monta kappaletta. Onko mulle iskeny joku vakava tauti? Oon kuullu semmosesta neuloosista. Oisko siihen jotaki tehokasta lääkettä, joka parantas sen?
Tohtori: (näyttää tympääntyneeltä, taas tällanen ite diagnoosin teheny tyyppi) Eipäs mennä asioiden edelle. Ensin täytyy tutkia. Sanokaa A.
Mä: aaaaaaaaa
Tohtori: Hyvä. Sitten testataan kuulo. Kilisyttää ja helisyttää, kuuletteko?
Mä: Mitä? Joo.
Tohtori: Kuulo hyvä, mutta ilmeisen valikoiva. Kuunnellaanpas sitten keuhkoja ja sydäntä. Ei kuulu mitään.
Mä: Ei mittään? Oonko mä sitte hengissäkään???
Tohtori: Kyllä te olette, uskokaa pois. Luulen, ettei teitä vaivaa mikään muu kuin vilkas mielikuvitus ja laiskamato.
Mä: Siis luulette? Eikö teiän pitäis tietää? Ja mato!!!! (Kilijasee erittäin kovvaa.) Herran jestas sentään. Pittääkö mun syyä nyt sitte matokuuri niinku kissojen ja koirien? 
Tohtori: Ei ei ei.
Mä: No milläs sen saa hääjettyä? 
Tohtori: Tekemällä oikein kovasti töitä, ettei ehdi ajatella mitään, mikä se nyt oli, sitä neuloosia tai muutakaan joutavia. Ja yöt on nukkumista varten. Joten silmät vain kiinni ja alatte nukkumaan. Eikä teitä mikään neuloosi vaivaa, korkeintaan valeneuloosi. Koska jos teillä olisi neuloosi, te todella saisitte aikaan niitä neuleita ja paljon. Hyvää päivänjatkoa rouvalle, älkääkä enää vaivatko tohtoria tämmösillä turhilla jorinoilla. Te olette terve kuin pukki.
Mä: Vai Pukki? No hyvvää joulua vaan tohtorille, muistakaa olla kiltisti. ;)

Tälle tarinalle ei oo ossaa eikä arpaa unettomilla öillä, joita oon valavonu allergisen vauvan kans. Eikä tietenkään täysikuulla, joka sekottaa säännöllisin väliajjoin neulojan pään ;) ja mikä lie valetohtori tuoki oli?? :D

Teemaan sopivasti valeneuloosista kärsivän neulojan pari virkkaamalla tehtyä korintekelettä. Nää on valamistunu kevväällä jo, mutta esittelemättä nämäki. Jotaki koviketta korit kaipais, oisko ideoita, millä saa parhaimman lopputuloksen? Oon kuullu mm. liimavesiseoksesta ja sokeriliisteristä. 

Ohje: omasta päästä, vinkkiä Novita kevät 2010, mallista nro 33
Lanka: Novita flip flop, saatu arpavoittona kevväällä 2010 
Koukku: 6 mm
Valamiit: 7.5.2011

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Kynsikkäitä ja kämmekkäät

Heipä hei blogiystävät, lähimmäiset ja tuttavat! Pitkään on vierähtäny Näpin edellisestä blogipäivityksestä. Ajatukset on pyöriny "ollakko vaiko ei olla", yhä uuestaan ja uuestaan, koskapa blogini on niiiiin tavallinen. Oon neulonu ainoastaan pieniä töitä blogihilijasuuen aikana ja ne nyt ei oo kovin kiinnostavia... mutta täälä ollaan. Katotaan miten Näpin neuleille käy -uppoaako vai pyssyykö pinnalla?! 

Hilijasuuteen on syynsä, eikä vähäsimpänä se, että perheessämme on nyt yks poika enemmän. Poikavauva näki päivänvalon ens kertaa jo reilut puoli vuotta sitte. Neulomisinto on ollu katteissa myös, tosin sen tajusin vasta, kun se löyty. :) Pikkuhilijaa oon alakanu kiertää yhä enenevässä määrin blogeja ja oon selannu niitä kiihtyvällä tahilla. Ja hups vaan, yhtäkkiä inspiraatio löyty ja puikot ja langat siinä sivussa. Neulomisaikaa on yhä rajotetusti, mutta yhtä varmasti valamista syntyy ku mummo mennee etteenpäin lumessa. :) Tällä kerralla esittelen vain muutaman valamiina olevista 11:sta työstä.   
Vähän nenänpäätä näkkyy :)
Oon joskus "heikkona hetkenä" luvannu tehä lapsille kynsikkäitä. Tiesin, ettei niitten neulominen oo ihan heleppoa. Aina välliin on kysytty, millon sä oikeen teet ne? Sitte ku oon teheny tän tai sen tai jottain muuta. Tekosyitten keksiminen on yllättävän heleppoa. Kevväällä sain otettua ekat puikoille. Ku vanhin poika hoksas missä mennään, oli mulla koko ajan kysyjä vieressä jos tikkasin: joko ne kohta on valamiina. Kiritys oli sen verran kovaa, että ekat valamistu vajjaassa viikossa, vaikka lankaki oli suhteellisen ohutta.


Ohje: Novita kevät 2010 malli nro 17 ja Drops sormikkaat fabel-langasta 
Lanka: Novita Tico tico
Puikot: 2,5 mm
Valamiit: 11.4.2011

Seuraava poikalaps tuli mankumaan heti perrään: "kyllä munki pittää saaha ku tuoki sai". Ei muuta ku uuet puikoille. Ja kiritys jatku. Toiset valamistu huimaa vauhtia, vaikka lanka oli mitä hirveintä neuloa. Olin lukenu jostaki blogista ko. langasta, että se ei oo maaliman mukavinta neuloa, mutta otinpa sen kuitenni puikoille. En oo lankaa ostanu viime aikoina juurikaan, sillä oon koittanu kuluttaa kaappilankoja ensin pois.

Ohje: sama ku edellä
Lanka: Fame trend (sny-kierrokselta saatua)
Puikot: 2.5 mm
Valamiit: 3.5.2011

Kahet kynsikkäät synty nopsaan ja suhteellisen kivuttomasti, helepommin ku luulin. Tytölle ei sitte ennää. Alotin tytärlapsen kynsikkäätki, mutta kesken jäivät. Aina välliin on tullu pyöriteltyä niitä käsityökorissa, mutta saavat oottaa sielä ens kevättä. Sielä oottaa myös kynsikkäät nro 4...

Omat kämmekkäät alotin samaten kevväällä. Ensimmäinen valamistu kesän korvalla, mutta toinen jäi resoriin jumittamaan. Kesän kämmekkäät huilas täysin ja pitkälle syksyyn. Onneks tein matkan varrella muistiinpanoja riittävän tarkasti. Tiesin, mistä jatkaa. Olin niin väsyksissä vauvan valavottaessa, että ku alloin neuloa monimutkasta kaaviota, tein aina virheen. Viimein ilimojen kylymetessä tarpeeks, istuin alas ja päätin, että kämmekkäät on saatava valamiiks. Hyvät ja kauniit tuli, tykkään ehottomasti. Istuvuus hyvä, onhan ne ommaan kätteen tehtykki.


Ohje: Drops malli nro ME-015 soveltaen
Lanka: Katia merino 100% (myös snyltä)
Puikot: 3,5 mm neliskanttiset
Valamiit: 17.11.2011

Tässäpä valamistuneita tälle kerralle riittävästi. Toivon sydämestäni, että ehtisin kirjottaa seuraavan postauksen lähiaikoina. Oon kyllä teheny "muistiinpanoja" tänne blogiin, joten on heleppo täydentää niitä... tai sitte ei. ;) Joka tappauksessa oon hyvillä mielin, etten vielä heittäny blogin kansia lopullisesti kiinni. Mukavaa joulukuuta jokkaiselle täälä kävijälle!

torstai 21. huhtikuuta 2011

Miun mössykkäin

Eilen illalla meillä näytti tältä:

Juup, puuvillalankojen tarkastelu menossa. Valitettavasti mittään mukavia yllätyksiä ei tulllu vastaan, siis unohettuja ihanuuksia. Päinvastoin oikeen mikkään ei sytyttäny. Haluaisin saaha lankavarastoni pikku hilijaa semmokseks, että sielä on vaan tarpeeseen ostettua lankaa. Nyt kaapissa on palijon yksittäisiä vyyhtejä/keriä, joille ei oo mittään suunnitelmaa. Novitan langoista 7veikkaa ja nallea on sukkiin ja lapasiin moneks moneks vuojeks. Mutta niitä puuvillalankoja... Onhan niitäki, tuossa lattialla pusseissa on semmoset joista sais tehtyä paitoja mekkoja tms. isompia töitä. Mikähän mut on saanu ostamaan ne? Aivan oikein: alennettu hinta! Löysin sentään seuraavaan työhön sopivan vyyhdin, kerin sen pikavauhtia ja pistin puikot töihin. 

Tännään näytti tältä: 

Kirjastossa oli viimein paikalla lehti, jossa on Titityyn Tiinan suunnittelema Mössykkä-lippis. Olin laittanu lehen numeron itelle muistilapulle ylös, mutta en vaan saanu aikaseks varata lehteä. Nyt lehti ootti kiltisti hyllyssä ku menin vuojen tauon jäläkeen kirjastoon. Mössykkä on ohojeessa tehty hamppulangasta, jota mulla ei tietenkään ollu. Mutta sny-kierrokselta v.2009 Nillalta saamani vyyhti vaikutti sopivalta. Tihheys ei täsmänny, mutta mitäs siittä. Ohojeessa langan menekki on 150metriä. Tuossa vyyhissä oli 120 metriä, mutta uskoin sen riittävän. Riittihän se ja jäi vielä jämäkerä jälelle.

Ensimmmäinen versio ei ollu ihan passeli. Tein muutamia kerroksia ja totesin että tullee liian tiukkaa. Isommat puikot kehhiin ja alako lyyti kirjottamaan. Sieluni silimin näin mössykän pienimmäisen pojan päässä... vaan hänpä oliki asiasta eri mieltä. Vai mitäs sanotte? Suoraa huutoa ja lakki lensi ties kuinka monta kertaa lattialle. 



Sain sentään muutaman kuvan otettua, mutta pahhoin pelekään että lakki ei tuu tämän poikalapsen päässä pahemmin kulumaan, harmi vaan. Ois se niin lutunen tuon "pikku-Eemelin" päässä... varsinainen kissankulman kauhu... Kiipeilee ku apina joka paikkaan, tippuu lähes yhtä monta kertaa alas ku pääsee johonki ylemmäks. Konneet laittaa päälle ja tekkee kaikenlaista kivvaa. Hauskaa oli ku myssy lensi kaaressa lattialle ja äiti tuskastu.

Ohje: Suuri Käsityölehti 6-7/2009, malli 13: Mössykkä-lippis
Lanka: O-wool, vajjaa 50g:n vyyhti (50% merinovillaa ja 50% puuvillaa)
Puikot: 4,5 mm
Virkkuukoukku: 3 mm


Miun mössykkäin ja pössykkäin...

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Arvonnan tulos

Tässä se viimein nyt tullee... Tarkotuksella oottelin 20000 täyttymistä. Arvonnan suoritin ihan perinteisesti: kirjotin nimet lapuille ja poika nosti sieltä 2 nimeä. Jokainen sai yhen arvan, vaikka oiski kommentoinu usiamman kerran arvontapostaukseen. Pehemeistä langoista teen jossain vaiheessa listaa, koskapa sitä toivottiin. :)

1. palakinnon saa PITSISUKKA.
2. palakinnon saa SUKKA-MARI.
3. palakinto lähtee IRINAlle, joka bongas tasaluvun 20000.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille. Joukossa oli uusiaki tuttavuuksia. Osassa uusia blogeja oon jo ehtiny käymään. Laittakaahan osotetietoja tulemaan sähköpostiin niin saan palakinnot matkaan. Sähköposti löytyy tuolta profiilin takkaa.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Aurahuivi

Täälä taas! :) Vappaapäivä tännään. Kiitos viimesistä kommenteista, hymyhuulin lueskelin niitä. Joku kyseliki miten ehin neulomaan, ku käyn töissä. Nuo pikkutyöt on ollu semmosia reilun päivän hommia kaikki, joten kyllähän sitä ehtii ku tekkee vähän kerrassaan ja sitte viikonloppuna. 

Aurahuivi ei suinkaan ollu mikkään "pieni-pika-projekti". Harmaita hiuksia sain roppakaupalla... Kerronpa vähän taustaa auralle. Annoin viime vuojen äitienpäivänä äitilleni muun lahajan ohella neulelahajakortin. Ensimmäinen ja ehkä viimenen neule-lahajakortti laatuaan, luulisin. Mullehan tuli heti ressi, pitäs saaha äkkiä valamista ku semmosen menin antamaan. Ihan heti ei ressiä tarvinu ottaa. Äiti keksi vasta heinäkuun lopussa, mitä hän tuolla lahajakortilla haluaa neulottavan: pitsikolomiohuivin. Lupasin, olinhan teheny yhen aurahuivin aikasemmin ja revontulihuivin lisäks. Alotin aika pian tuon heinäkuun jäläkeen tai siis siltä se tuntu. Tosiasiassa syyskuun puolessa välissä vasta hommasin langat huiviin, jonka malliks oli valikoitunu aura. Siinä vaiheessa tiesin jo lähteväni töihin. Aattelin, että kyllähän mä kahessa viikossa, jonka tuollon olin vielä kotiäitinä, teen huivin valamiiks. Ja pah! Joku tökki neulomisessa alusta alakaen. Ei tullu virheitä, mutta kaavioitten seuraaminen ei vaan napannu. Loppiaiseen (6.1.2011) mennessä olin teheny ekan kaavion valamiiks ja kakkoskaaviota vähän toista kertaa, hyvällä alulla siis olin.  

Hiihtolomalle otin projektin: aura on saatava valamiiks. Tein välliin rästiin jääneitä hommia ja taas tikkasin. Sain mm. pestyä jääkaapin, joka oli ollu pesun tarpeessa aika kauan. Lisäks pesin kaapeista poislojumasta haalareita ja kesävaatteita, jotka oli oottanu viime syksystä asti. Laitoin papereita mappiin Ö jne. Joo, tikkaan mieluummin ku teen tylsiä kotihommia, virn* ;) Hommia oli ihan sopivasti, sillä lomailin toki myös. Niin ja hoplopissa käytiin ku käytiinki! Huivin ohojeessa kakkoskaaviota toistetaan 5 kertaa. 4 toistoa meni suht kivuttomasti, mutta viiennellä kerralla tuntu että neulottavaa riitti ja riitti aina vaan. Ja jos neulominen on pakkopullaa, niin eihän se parantanu yhtään asiaa. Halusin huivin pois puikoilta ja se päätös piti. Päästessäni viimeseen eli 3. kaavioon aattelin, että sen teen äkkiä, mutta veipä se aikaa silti. Pääteltäviä silimukoita oli vain 344, jos laskin oikein. 
Hiihtolomaviikko oli perjantai-illassa ku viimein väsyneenä asettelin auraa pingotukseen. Sekään ei meinannu  onnistua. Piti mittailla että sain symmetriset molemmista puolista. Lopussa kiitos seisoo: huivi onnistu täydellisesti! Virheitä huiviin ei tainnu tulla ky yks ja sitä ei kyllä huomaa, vaikka ehtimällä ehtis. Kyllä äitin kelepaa nyt. (Vielä ku sais huivin postiin asti.) 

Ohje: Aurahuivi Punokset puikoille - kirjasta
Lanka: Drops Alpaca noin 2,5 kerää, oisko 130g 
Puikot: 4mm ja päättelyssä 7mm
Koko: 145 x 55 cm
Muuta: Neulelahajakortilla äitille 

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Jorinaa jos jonninmoista

Tammikuu on pakkaskuu. Helmikuu on hiihtokuu. Maaliskuussa sulaa jää jää jää... Ihanaa, kevät on täälä! Huomaatteko sen? Mä ainaki huomaan. Päivät on selevästi pitempiä, aurinko paistaa, vesi tippuu räystäistä ja sen tuntee myös tuoksusta. Ja siittä, että huvittaa siivota kaappeja ja pölysiä nurkkapieliä. Atshih, vaan täältä pölypilivien keskeltä. Tottuus tullee essiin valon ja auringon myötä, mutta ei se haittaa. Tervetuloa kevät!!!

Me ollaan oltu lomalla koko perhe tällä viikolla. Aika palijon on aikaa vietetty ihan kotosalla ku jostaki kumman syystä aina lomaviikolle ossuu sairastelukierre. Onneks koko porukka ei oo ollu kuumeessa, joten osaporukalla on touhuttu sitte jotaki pientä. Isommat on saanu nauttia mm. laskettelusta ja uimisesta. Reissua HopLoppiin on toivottu kovasti ja se tehhään huomenna, jos sakki on kunnossa. Tärkeintä kuitenki, että on saatu olla kaikki yhessä. Mies lähti aamupäivällä käymään kotonaan 3:n vanhimman kans ja mä jäin pienten puolikuntosten kans kottiin. Sain käskyn levätä ja tämähän on sitä, eikö? Noh, pyykkikone on pyörittäny jo pari konneellista puhasta pyykkiä, kuivausrumpu kuivattanu saman verran, pari huonetta on järjestelty ja imuroitu... nyt on päikkäriaika, joten en voi touhuta mittään ettei pienet herrää *virn*.

Kotona ja lomalla on ollu mukavaa. Syän vuotaa verta ku käyn töissä ja lapset tarvis aikaa ja huomiota. Oon huomannu, että en ratkia joka suuntaan ja lapset on ensimmäisenä kärsiny. Lasken jo viikkoja huhtikuun loppuun, jollon jatkan kotiäitin urraa. En varmaan hypi maanantaiaamuna riemusta ku  herätyskello soi, et töihin! Liian vaativa tehtävä käyä töissä haasteellisessa työpaikassa ja pyörittää suurperhettä samalla. Jään kottiin ilomielin...

Asiaan. Tämähän yrittää olla käsityöblogi. Aika monta työtä on valamistunu, vaan en oo joutanu blogata niitä. (Koiran karvat ei kuulu kuvioon, pahoittelen niitä huonolaatusissa kuvissa...) 
Tunika oottaa yhä kuvvaamista, koska en voi kuvata ja olla mallina yhtä aikaa. Toiveissa on, että se tän kevvään aikana ilimaantuu tänne. Tässä sen sijjaan pieni pläjjäys pienempiä töitä, jotka oon teheny ns. välitöinä helemikuussa. Säärystimet itelle on ollu tillauksessa aika kauan. Edelliset oon teheny noin 15vuotta sitte (yläasteella) ja ne on yhä hyvässä iskussa. Ärsyttää, ku ne ei älyä hajota. Näin Villasukkia ja muuta elämää-blogissa säärystimet ja apinoin kylymästi. Tein samanlaiset. Oon tyytyväinen. Näitä uusia oon pitäny palijon. Harmittava  tosiasia on se, että nykyset 7veikat on surkiata laatua. Vennyy ja vannuu eikä taho kestää juuri mittään. Ne 15v sitte tehyt on kans 7veikkaa ja niitten laatu on pikkusen erilainen. Tyttö näki mun tekevän säärystimiä ja tottakai hänen piti saaha samanlaiset. Värikriteeri sen sijjaan oli tiukka: niitten täytyy olla joulunpunaset! Neitin kaverilla on joulunpunaset säärystimet ja pittäähän sitä olla 6veenä jo samis kaverin kans. Lupasin toki tehä ne, mutta mulla ei ollu tuota haviteltua väriä. Tai niin luulin... siivottuani lankakaappia löysin justiin oikiaa sävyä liki kerän. Sehän riitti ja vielä jäiki. Nyt on hienot säärystimet molemmilla.

Ohje: Novita syksy 2007 ekstra, malli nro 3 villasukkien mallikerrasta muokattu säärystimiks 
Lanka: 7veikka
Puikot: 4mm omissa ja 3,5mm tytön
Muuta: omissa 4 x 18 s. ja tytön 3 x 18s. 

Toiseks nuorin poika on tullu äitiinsä ja omistaa suuren jalan jo nyt alle 3vuotiaana. Niinpä edelliset villasukat oli jääny pieneks. Pistinpä nallea puikoille ja tekasin sukkaset lapselle. Nallen laatu on huonontunu myös roimasti, mutta päätin että tikuttelen noita varastojani pienemmäks ja teen sitte uuet ku meneävt rikki.
Ohje: perussukka 4 x 12 s.
Lanka: Novita nalle kesä
Puikot: 3mm

Huovutusta piti kokkeilla myös. Ei vaiskaan, ei se ihan noin menny. Halusin puikoille jotaki sellasta, joka valamistuu äkkiä. Siis paksut puikot ja sitä rattaa. Oikeen mittään muuta sopivaa ei ollu ku huopasta, joten otin sen. Langan vyötteessä oli ohojeen tynkää ja siittäpä sitte etteenpäin. Illassa oli lapaset tehty ja huovutettukki. Tein tietysti sellasen virheen, tunnollinen ku oon, että ompelin muovit lapasten sissään vähän turhan hyvin kiinni. Oli hiukka hankalaa saaha ne irti sieltä. Meinas jäähä ottamatta. Ne ois varmaan hyvä irrottaa heti ku ne saa konneesta ulos, mutta joku pölövästi anto lapasten kuivaa rauhassa ja alako sitte irrottamaan muoveja. Pääasia että sain ne pois ja lopputulos oli toivotunmukanen. En usko kovin palijon huovutusta jatkossa harrastavani, vaikka ihan hyvin tuo ekalla kerralla meni.


Ohje: Huopasen vyötteestä, 4 x 10s.
Lanka: Novita huopanen
Puikot: 7mm

Tämmöstä tällä kertaa. Pysykäähän linjoilla. Arvontaan voi osallistua vielä hetken. Uutta postausta on luvassa piakkoin... Kunhan jään kotia, ehin toivottavasti vierailemaan teiän käsityöystävien ja muittenki blogeissa hieman usiammin ku nyt. En oo unohtanu teitä! Kevättä, kevättä oikeen mukavaa sellaista ihan jokaiselle täälä kävijälle.      

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

2 Wee!

ARVONTAAN EI VOI ENNÄÄ OSALLISTUA!!!

2.helemikuuta 2009 julukasin ekat rivit blogiin. Jotenki muistelin että se ois ollu 4 päivä, mutta samapa tuo. Seuraa siis ARVONTA, koska niin tein vuosi takaperin myös. Arvontaan pääsee osallistumaan kommentoimalla tähän postaukseen jotaki mukavaa ja/tai suosittelemalla mulle jotaki kokkeilemisen arvosta lankaa. Perustele miks lankaa kannattais kokkeilla. Haen tässä lähinnä sellasia lankoja, jotka on ihoystävällisiä tämmöselle herkkähipiälle (7veikka ja nalletyyppiset langat kutittaa vallan mahoton). Lisäks kirjota oma lempiväri, ehoton inhokkiväri sekä yksvärinen vai monivärinen lanka. Palakinnon aattelin hakia Titityystä ja se vois olla sukkalankaa tai huivilankaa tai vaikka molempia. Jos tänne nyt sitte syystä tai toisesta tulis semmonen ylleisöryntäys, että kävijälaskuri kääntys uusille lukemille ja joku onnekas bongais tasaluvun 20000, huutakoon kovvaa ja korkialta. Arvontaan voi osallistua ennaltamäärittämättömän ajan... Onnea matkaan!

Jos blogilista ei nyt noteeraa mua, suutun sille oikeen kunnolla...Onko muilla ollu ongelmia blogilistan suhteen? Mulla se ilimottaa vaan latausvirhe...murrr

Paketilla ilahdutettu

Lokakuussa kävin Unelmia vuosien takaa -blogissa Minnariitan tällaista keskustelua virtuaalisesti: 


Minnariitta:  Mulla ois sulle yhtä lankaa...on se tuossa kasassaki vyyhdellä sellasta vaaleen punaista cascade yarnsia sukkalankaa...kiinnostaako?
Mä: No arvaa kiinnostaako??? Jeeeee! Iiks. Miks ihimeessä sä MULLE haluat tuollasen ihanuuen antaa? No jaksan kyllä oottaa, ehkä toivottavasti ainaki... ;) En kyllä nyt hirveästi ehi neulomaan, joten ei kiirettä sen kanssa. Josko se sitte jouluna kulukeentuis tai jotain. :)

Minnariitta: NÄPPI, Arvaas vaan miksi?? Siksi ku sulla on niin mukaansa tempaava blogi....niin ja oot saanu mut liikkeelle neulomisen suhteen siksi ajattelin lahjoo sua! Mieltä lämmittää ku saa antaa sulle tuon langan. oiskohan xxx käyntiä sielläpäin...tai voin toki postittaa helpostikuoressa!
Mä: Kiitos kiitos kovasti. Mukava kuulla että joku ainaki tykkää blogistani. Mieltä lämmittää kovasti. Mukava että oon saanu sut liikkeelle. :) Xxx käy harvemmin täälä päin, mutta zzz käy aika ussein. Ja niitten qqq käy aika ussein kotonaan. Eli varmasti se sieltä kulukeutuu, eikä tarvi postittaa. Kiitos jo etukätteen. Sait kyllä mut hyvälle tuulelle. :) Nyt täytyy poistua jo kohta nukkumaan, on tullu notkuttua tässä konneella nyt ihan liikaa.

Minnariitta: Näppi on mukava ilahduttaa toista aina silloin tällöin...ja nyt oli sun vuoro ilahtua!
Tällaisen ihanuuen mä sain!

Viime sunnuntaina oli paketti viety ihimiselle, jonka kautta se kulukeutu mulle maanantai-iltana. Suuret kiitokset sulle Minnariitta! Vieläki tuo ajatus langan antamisen takana olevasta keskustelusta lämmittää kovasti. Blogi on ollut niin hilijanen koko syksyn. Kiva että ees joku saa pienoisesta blogistani jotaki! Toivottavasti saan langan puikolle pian, sillä tuo vaikuttas pehemiältä langalta. Sukat, jotka on 7veikasta ja nallesta kutittaa niin mielettömästi, että huh huh. 

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Myssy, myssyni mun

Heipä hei! Täälä on tapahtunu semmonen ihime, että on valamis neule. Neulomisvimma kävi vallan sietämättömäks ja sen seurauksena synty myssy itelle. Myssy oli tillauksessa koko talaven, sillä mulla on ollu vain yks myssy, joka ei sopinu yhteen takkini värin kans. On suoraan sanottuna hävettäny kulukia tuola ihimisten ilimoilla. Ei vaan oo ollu aikaa neuloa, ei oo jaksanu tms. Innostus on ollu täysin hukassa. Viikko sitte pistin myssyn puikoille oivallettuani, että mullahan on sopivaa lankaa kaapissa. Seuras kiivas mallin etintä ja yllättäen se löyty novitan lehestä. Niistä en oo neulonu juuri mittään. Päätin eilen, että teen myssyn valamiiks, makso mitä makso. Perheriian se sai aikaan, ei sen enempää... :( Rouva vaan istu takalistonsa päällä ja tikkas. Mies ahersi: teki ruuan, syötti lapset, vaihto vaipat, pesi pyykkiä jne. Pienin kaato koiran kupin... Eihän miestä mitenkään voinu ottaa päähän se, että mä neuloin??!
Säätämistä myssyn kans oli, koska lanka oli palijon ohuempaa ku ohojeessa. Välitinkö tuosta seikasta siinä kohtaa ku ois pitäny? En. Teinkö mallitilikun? En tietenkään, kuka sitä nyt yhtä myssyä varten mallitilikkua tekis, en mä ainakaan. Kostautuko se? Kyllä kyllä!!! Myssyni oli valamis ja sovitin sitä (lankoja en sentään päätelly). Olin verrannu myssyä välillä aina aikasemmin tekemääni myssyyn. Siihen suhteutettuna myssy vaikutti erittäin hyvälle, vaan mehtäänpä meni ryminällä. Ohojeessa oli tehty 2 kertaa rivit 1-14, seuraavat 15-28 vain kerran ja loppukavennukset. Mä jou'uin tehä näin: 3x rivit 1-14, 2x rivit 15-28 ja sitte kavennukset. Myssy on loistava. Ihana. Tykkään! Mikä parasta se on valamis ja mun ikioma! 

Ohje: Novita syksy 2009, malli 20 muokattuna
Lanka: Kauhavan Kangas-Aitan Panda (saatu SNY-kierrokselta 2009, kiitos Shamina!)
Puikot: 4,5mm ja 5mm

Jospa se neulomisinto tästä taas elpys. Voishan sitä yrittää tikutella bussissa... hylkäsin sen kerran koitettuani. Oon matkapahoinvoiva, bussissa erityisesti. Tikkaaminen sai heti huonon olon aikaan, enkä oo siks koittanu toista kertaa syksyn jäläkeen. Uskaltaiskohan kokkeilla uuestaan, vaikka ihan perussukkaa, jota ei tarvi tuijottaa koko aikaa...



Kiitän lopuks edellisiin kirjotuksiin tulleista kommenteista. En oo vastaillu kellekkään, tunnustan. Joukossa oli mulle uusia kommentoijia, toivotan teiät tervetulleeks. Tilanne on edelleen sama: bloggaan ku oikiasti ehin ja kommentoin ku oikiasti ehin. Kommentit ilahutti erityisen palijon, koska oletin ettei kukkaan ennää viihti mittään sanoa ku en itekkään "sano" mittään. Ehkä kirjotus oli sen verran säälinkerjuuta, että muutamat sentään helty. ;) Mukavaa talaven jatkoa. Kevättä ja pitempiä päiviä oottelen ku kuuta nousevaa. Aurinko, oi aurinko paista jo!

lauantai 1. tammikuuta 2011

Neulevuosi 2010

Äsken pistin viime vuotta purkkiin käsitöitten osalta ja mieli painu pakkaselle oikeen urakalla. Enhän mä oo neulonukkaan juuri mittään, vain pieniä töitä. Ei tällasta blogia varmana kukkaan seuraakkaan. No joo, itsesääli sikseen. Tottuus on se, että luonteelleni ominaisesti, mulla oli suunnitelmia ja haaveita blogin suhteen. Ne tais olla aika suureellisia verrattuna siihen, mitä oon näitten kahen vuojen aikana saanu aikaseks.

Yhteensä vuonna 2010 valamistu 24 työtä, joka on 1 enemmän ku vuonna 2009. Aika surkia saldo, jos vertaa joihinki huimiin, jotka neuloo yli 100 neuletta vuojessa. No onhan mulla suurperhe ja käyn töissä, seli seli...

-sukat: 10 paria (aik 6 ja lasten 4)
-lapaset: 3 paria
-pipot: 7
-tunikat/topit/paidat: 1
-kolmiohuivit: 1
-muut: 2 (nuken makkuupussi ja vauvan peitto)

Yhtään isompaa työtä paitaa tai tunikaa en teheny aikuiselle. Kesken niitä kyllä oli/on, katsokaa vaikka...
Tunika päättelyä vailla valamiina

Suosituin valamistunu neuleeni on revontulihuivi, joka lämmittää omia harteita.

Revontulihuivi on ihana edelleen!

Viime vuonna laitoin blogiin uuen vuojen luppauksia: karkkilakko ja painonpuotus. Mites niitten on käyny? Karkkilakko on pitäny lukkuunottamatta 3:a päivää (24.-26.12), joka sortu miehen takia. Meni hyväkäs ostamaan mulle joululahajaks lempisuklaatani, valkosuklaata. Paketin avattuani olin tyrmistyny. Sain kysymyksen: "Etkö muka tosiaankaan aio syyä niitä?" Pakkohan mun oli sitte uhrautua. Lupasin itelleni, että saan syyä joulun ajan ja se on sitte siinä. Eli karkkilakko jatkuu. Painoa puotin noin 10kg, siinä tuo paino on junnannu, enkä oo jaksanu panostaa koko asiaan. Ylipainoa on yhä. Tälle vuojelle en tiiä uskallanko luvata mittään. Haluaisin kovasti saaha säännöllisen liikunnan osaks elämää, mutta mutta... Yrittänyttä ei laiteta. Lupasikko sinä jotaki tälle vuojelle? Oikeen mukavaa vuotta kaikille blogini lukijoille. Toivottavasti vuosi on vaiherikas ja mieluinen monelta osin!

Viime vuojen viimeset

Vieläkö joku muistaa mut? Tuskinpa kovin moni. Ainaki itelle on käyny herkästi niin, ku joku blogi ei oo päivittyny, se on jääny seurantalistalta aika äkkiä. Harmittaa. Aikoinani mietin ja pähkäilin pitkät tovit ennen ku alotin bloggaamisen. Nyt työ haittaa harrastusta oikeen urakalla. Tällä hetkellä oon ollu töissä yli 3 kuukautta ja tuona aikana oon teheny 2 villasukat. Se on niin vähän, että ei oikiastaan ees mainihtemisen arvosta. Laitan ne näytille, vaikka ovatki ihan perusperussukkia.

Nämä sukat oon teheny alunperin kotona asuessani noin 15 vuotiaana. Sukat ei koskaan ollu mun lempparit ja varmaan siks ne kesti näin kauan. Miten niin oon nää sitte nyt neulonu?? Oota hetki vielä... Viimein laminaattilattia sai pohojat rikki. Ainaki musta tuntuu, että nyt on menny sukkia puhki urakalla ja eppäilen laminaattilattiaa osasyylliseks, onko muilla vastaavia kokemuksia? No, koskapa sukkien varret oli palamikkoa ja hyvässä kunnossa, eikä neulomisaikaa oo liiemmälti, menin näppäränä likkana siittä mistä aita on matalin. Tein sukkiin uuet terät. Tadaa! Purin vartta vähän matkaa ja neuloin muutaman sentin joustinneuletta ennen kantatilikun alotusta. Violetti on noussu lempiväreihin ja sitä sattu olemaan kaapissa (lankapussien määrät alakaa olla arveluttavissa lukemissa), joten sitä siis puikoille. Terät tein marraskuussa.



Toiset perussukat mennee sukkia sotilaille kerräykseen. Sain sinne aikaseks 2 sukat. Hyvä minä! Liekö nämä ois jääny kesken, jos mies ei ois hoputtanu mua. Kyllä! Totta se on. Uuet alokkaat astuu remmiin 7.1.2011. Eilen illalla tikuttelin nämä valamiiks ja päättelin langat.  Jäihän  tässä aikaa vielä vajjaa viikko eli ihan ajoissahan mää olin, enkö vain. Mites ne haasteeseen vastanneet, joko on sukat sotilaille tehtynä??!
Ohje: perussukka
Lanka: 7veljestä
Puikot: 3,5 mm
Koko: siro 46

Oon kiusannu ompelukonetta myös hiukan. "Ekomuovipussi" oli leikattununa tuola laatikossa reilusti yli vuojen ja nyt se sai muotonsa. Mies kysy: "Meinaakko sää alakaa oikeen ekoloogiseks, ku tuollasia teet?" On mulla kaupassa kangaskassit ollu jo monta vuotta, mutta muovipussit ei oikeen taho kestää. Jospa tää kestäis. Pikkupussukka oli kokkeilu, joka meni pieleen kaikilta osin. Tuli liian pieni, kankaat on nurinpäin, tukikangas unohtu ym. Ehkä annan tuon lapsille. Tällaset on valamistunu loppuvuojen aikana.

Posti toi joulukuun alussa Mummolta "anna hyvän kiertää-tempauksen" vuoks tällaset jutut. Kiitos, oikein palijon kiitoksia mummolle. Näin tarkasti tehtyjä en ois ite saanu aikaan mitenkään. Kukkakoriste pääsee somistamaan laukkua. Takki on sen värinen (punanen), etten viiti sitä siihen laittaa, vaikka niin suunnittelin alakuun. Tarpeeseen pannulaput tuli, mutta en raaskis niitä käyttää... ;) Omat anna hyvän kiertää jutut on vieläki vaiheessa. Vuosi vaihtu kyllä tiiän, mutta ku en oo ehtiny, jaksanu jne. Oonhän mä osan laittanu ajallaan, mutta Suvi ja Nilla kyllä ne loputki tullee uskokaa pois!