sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Värillä väliä kunhan on ruskiaa

Täälä on eppäilemättä menossa ruskia kausi, alakaa kyllä pikku hilijaa tulla korvista... Valamistunu on ruskiaa, puikoilla on ruskiaa ja kaapissa oottaa ruskiaa, blääääh. Onneks tullee lämpimämpiä kelejä, ni alakaa väritki laulaa taas, toivottavasti. Tuo ruskia kausi on kestäny jo luvattoman kauan. Tein tillauksen H&M:lle ja tilasin räiskyviä värejä kaappiin. No, toivotaan että ne tullee käyttöönki, virn*...

Pari pientä työtä on hypänny puikoilta. Sain itelleni ne kämmekkäät valamiiks ja hokkus pokkus, johan kelit lämpeni. No en toki valita, onhan ne sitte syksyks valamiina. Lankana oli snyni lähettämä 100% merino Katia. Aah, nii pehemiää, mutta jo ekan käyttökerran jäläkeen tosi nuhuraantuneen näköstä. Taitaa olla nuitten merinojen perusominaisuus, sillä on aikasempia kokemuksia muista merinolangoista, joille on käyny samoin. Mutta ei se ole sun vika snyni, elä niin aattele. Kyllä ne kuitenki kestää oman aikansa. Kiitos vielä langasta. Sitä jäi vielä toinen kerä, mitähän siitä tekis... Kämekkäät oli yhen tehokkaan illan tulos ts. istuin lähes koko illan ja tikutin, ni synty valamista. Ohojeena Ursus-kämmekkäät Ullasta. Muokkasin toki vähän ohojetta: silimukoita enemmän, varret eri tavalla ja lisäsin peukalot.

Ohje: Ursus-kämmekkäät
Lanka: Katia
Puikot: 5 mm

Seuraavaks valamistu pojan tenneseepuseron kaveriks pipo, ku lankaa jäi ja ohoje oli myös pipolle. Jäi sitä lankaa vieläki. En tiiä pittääkö mun purkaa tuota paitaa vieläki... Se oli eilen toisen (2.) kerran pyykkikonneessa ja pesin 40:n ohojelmalla. Tenneseen sais pestä 60:ssä. Kone ei ollu mun mielestä liian täynnä, vähän yli puolilleen kuten aina. Ku laitoin paitaa kuivumaan, ni kas, vasemmalle olalle oli tullu joku ihimeen nuhuraantunu kohta. Tympii lievästi sanottuna. En tiiä oliko se hankaantunu konneessa johonki, sillä en huomannu ennen konneessen laittoa mittään erikoista siinä. No jos puran, puran ainoastaan tuon kohan, onnesks senki taion on oppinu tässä matkan varrella. Niin siittä piposta vielä, modasin sitäkin, kavennukset on Typyn Jacques piposta. On vaan niin mainiot, eikö?


Ohje: Novita muksuextra 2008, nro 30
Lanka: Tennesee
Puikot: 3 mm

Sitte siihen "myttyyn", jota esittelin viimeks. Kysseessä on Aurahuivi, jota neulon raverlyn aura-ryhmässä. En oo saanu kyllä laitettua sinne mittään muita merkintöjä, ku sen että huivi on alotettu. Kröhöm, se enklanti.. Huivi on edenny myös, kakkoskaaviota on tehtynä kohta kolome kertaa. Oottelin niitä puikkoja Tinttamarellista liki viikon (kauhian kauan). Nyt mulla on hyvät puikot ja työ jatkuu hittaasti mutta varmasti. Tilasin 4mm irtopäät knit pro kaapeliin ja samalla tarttu mukkaan 4,5mm sukkapuikot jotenki kummasti.

Tekis mieli alottaa jottain kesästä, mutta mun puuvillalangat on aika vähissä ts. niitä ei oo muuta ku samosta ja yksittäisiä keriä tenneseetä. Niillä ei palijon neulota. Joo, mutta on niin ihana keli ainaki täälä Keski-Suomessa, että on synti ja häpiä olla sisällä, joten se on moro!

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Lankaa ja suklaata

toi posti mulle tännään. Kysseessä oli toiseks viimenen salasenneuleystävän paketti. Pian se lysti loppuu, nyyh. Oisin harrastanu salapolliisin työtä, mutta vaikka paketissa oli 4 (nel-jä!) postileimaa ni yhessäkään ei näkyny paikkakuntaa. Tekis mieli tehä valitus johonki päin. No ei nyt sentään. Ei mua niin palijon vaivaa, säilyköön ihan rauhassa salasuus loppuun asti.

Kiitos snyni paketista kovasti. Ei haittaa yhtään "laihempi" paketti. Langat oli mukavan väriset ja suklaa on aina hyvvää. Samalla ajatuksella oon mäki oman snyni kans, että ens kuussa sitte vähän runsaampi paketti. En oottanu mittään mahtipontista pakettia. Tämä tuli sopivasti päivää piristämään, sillä olin jo ootellu että millonkahan paketti tullee. Panda-lanka on uus tuttavuus. Siinä on 70% villaa ja 30% bambua. Lanka jäänee oottelemaan ens syksyä ja uusia pakkasia. Langasta tullee luultavasti lapaset tytölle sitte joskus. On ollu mukava saaha sellasia lankoja, joita ei oo neulonu kertaakaan aiemmin.

Niin se suklaa oli lemppariani salamiakkisuklaata, jonka herkuttelin kokonaan ite! En sentään kaikkia kerralla niinku joku varmasti nyt eppäilee, virn*. Karkkilakko loppu maaliskuussa. Mutta enpä oo repsahtanu semmoseen karkinsyöntiin alakuunkaan ko sitä ennen, että megapussi per kauppareissu. Hyvä jos patukka per reissu nyt. Oon ylypiä itestäni! Jos kuuletta nyt jottain epämäärästä pauketta, ni mää se vaan paukuttelen kuvitteellisia henkseleitäni täällä. ;)

Tässä kuvvaa paketista. Aurinko häikäs niin, ettei tienny minkälaisia kuvia tuli. Kiitos vielä kerran snyni paketista.

Nyt puikoilla on tämmönen mytty. Elämäni ensimmäinen kolomiohuivi.

Surkia vieköön, ku tahtoo olla vaan aika mukkaansatempaavaa hommaa. Mun pitäs tehä vaikka mitä muuta (pipoja ennenkaikkea), mutta suunnittelen vaan seuraavia huiveja. Tietysti tässäki tuli vastaan yks kompastuskivi (taas polovet ruvella). Kävi niin, että mä luulin omistavani 80 senttiset 4 mm pyöröpuikot. Mulla on semmonen pakettiki. Ku vaihoin 40cm pyöröt niihin 80cm, alloin ihimetellä, että ompas nää jotenki ohuemmantuntoset. Onneks ehin neuloa vaan yhen kerroksen ku silimään pisti (sokiakski tässä vielä tullee) puikon varresta numerot 3,5. Eli ei mulla ookaan niitä 4mm pyöröjä. Nyt tää lähtee kahtelemaan josko Tinttamarellin Pirre vois jotenki auttaa asiaa. En aio oottaa tällä kertaa viikkotolokulla, että saan jotku vaivaset puikot. Nih.

lauantai 18. huhtikuuta 2009

Sairastelua ja virkatut tossut

Niska-hartia jumituksen syyki selevis (ks. ed. postaus). Tulin oikeen kunnolla kipiäks: kuumeeseen sekä kura- ja oksennustautiin. Oli kivvaa! Yäk. Lapsista 3 alotti perjantain vastasena yönä oksentamaan ja pääsin itekki siihen ihanuuteen mukkaan aamuyöstä. Molemmista päistä tuli yhtä aikaa parhaimmillaan tai pahimmillaan. Vajjaa vuorokausi tuohon tautiin mulla meni, lapset jatkaa vielä. Nyt oon jotenkuten elävien kirjoissa (lue: jaksan maata sohovalla herreillä ja kahtoa silimien raosta mitä lapset touhuaa). Jumitukset on jo lähes tipotiessään. Onneks.

Lupasin esitellä valamistuneen työn viikonloppuna. Tein ”tilaustyönä” virkatut tossut sukulaisvauvan hautajaisiin muistopöyälle.(Niihin tarvihin sitä violettia bambua.) Mähän en oo virkannu ko ne pakolliset liinat ala-asteella. Ja niistä liinoista kaikista tuli erikokosia. Eli kokemukset virkaamisesta ei ollu kovin mairittelevia. Mutta kyllähän sitä ossaa tehä ku on ohoje jne. Nii-in. Tossujen teko oli, sanotaanko, aika haastavaa. Sain purkaa ja purkaa, mutta lopputulos on ihan tyydyttävä. Neulomalla oisin saanu tehtyä varmasti siistimmät (vaikka ite sanonki), mutta kelepas tillaajalle tuommosena. En ois kerinny ennää muuta tehäkkään, koska sitte tuo tauti iski.
Hautajaiset on ohi nyt, niin voi esitellä työn. Malli on tämä:


Ohje: Drops 14-8
Lanka: Catania ( 100% puuvilla), kukkiin vihreää tenneseetä ja violettia bambua vähän. Hyvä lanka virkkaukseen, mutta tikkaukseen nyörimäinen lanka ei oikeen sovi. Oon kokkeillu.
Koukku:3

Kai sitä vois tän kokemuksen myötä kokkeilla joskus vielä virkkausta. En mä oo suuruuenhullu en. Tai no, kai mä oon suuruuenhullu. ;)

torstai 16. huhtikuuta 2009

Tänä päivänä

Tänä aamuna ku heräsin oli niskat jumissa. On ne edelleenki. auts*
Tännään on valamistunu jottain pientä, virkattua. Esittelen ne viikonloppuna (enkö oo tylsä). :)

Tännään ollaan oltu 9 vuotta kihiloissa. Sain mieheltä ruusuja.

Tännään ostin yhen kerän bambulankaa, koska tarvihin sitä. Uskokaa tai äläkää.

Tännään meinaan neuloa... oliko yllätys?! virn*

lauantai 4. huhtikuuta 2009

Samospusero valamis

Lapset oli heti aamusta täpinöissään: virpomaan pittäis päästä. Ja kävihän ne lähitaloissa. Muutama noita on meilläki käyny. Virvon varvon tuoreeks terveeks...

Samospusero on valamis. Ei tullu istutettuja hihoja, vaikka Ullassa oli ohoje selekiällä suomekielellä miten semmonen tehhään. Muistelin Katiijan teheneen villatakin samoksesta. Kävin vakkoilemassa sitä ja päätin kaventaa palamikoita pois sen mukkaan ku silimukat loppuu. Hyvä tuli.

Alunperin alotin paian helemikuun loppupuolella. Pusero hyyty sillon heti alakusenttimetreille. Ei ollu oikein sopivia hyviä puikkoja, enkä tienny mitä tekisin resorin kans. Purin resorin ja tuumailin paian kohtaloa usiamman viikon. Hommasin 5 mm:sinä sukkapuikot ja jo postatut 60cm ja 80 cm pyöröpuikot, kaikki addeja. Paita valamistu lopulta noin kahen viikon neulonnalla. Varmaan noppeiten tehty paita ikinä.

Paian tarinaa hieman: viime syksynä poikkesin kummitytön synttärireissulla (ihan sattumalta juu) Korian ABC:lla hakemassa "vähän" lankaa. Sieltä tarttu hyppysiin mm. pari pussia samosta pussilankana. Ajatuksissa oli heti, että paitoja lapsille niistä joskus tullee. Aika koitti nyt kevväällä.

Surffailin eka netissä, mutta mallia pojan neulepuserolle ei nii vain löytynykkään. Löysin Helmiksen tekemän samospuseron (siliää neuletta) ja otin siittä osviittaa silimukkamäärille. Mutta mä halusin palamikoita. En jaksanu kauaa ehtiä ohojetta netistä, sillä halusin suomenkieleisen ohojeen. Seuraavaks otin käsittelyyn kaikki vanhat Modat ja Novitat. Ja niitä oliki ihan "pieni" pino. Ei tulosta. Malleja aikuisille oli kyllä pilivin pimmein. No mitä tekkee neuloja? Kahtoo sopivat palamikot ja alakaa neuloa. Suunnilleen näin tuo pusero sai alakunsa. Tuuria oli matkassa varmasti palijonki, sillä puserosta tuli mun tekeleeksi loistava! Ois se voinu olla hieman leviämpi, mutta eikös samos veny käytössä jonku verran. Paras paita, mikä mun puikoista on syntyny (jos vihervaaraa ei lasketa). Ei tarvinu purkaa oikiastaan ollenkaan ennen kaulusta. Mulla on aina epäonnea kaula-aukon kanssa, sillä joka kerta jou'un purkamaan kauluksen usiampaan kertaa. Nyt sentään selevisin kahella purkamisella. Se on hyvin se. (Kuvat surkeita taas.)


Ohje: osittain oma, silimukkamääriä vakoiltu Helmikseltä, palamikot Moda 1/2008 (mallit 5, 7, 50, 52)
Lanka: Samos Lollipop noin 350g
Puikot: 5 mm, resori 4,5 mm ja kaulus 4 mm
Koko. n.116 cm

Vielä pitäis tehä pari puseroa samoksesta, niihin on siis langat. Voi olla, että kestää vähän aikaa ennen ku alotan ne. Oon joskus muutama vuosi sitten teheny yhen pikkuvauvan paian samoksesta, eikä ollu muistikuvia minkälaista lankaa samos on neuloa. Kauhian karhiaa. Käet oli ihan hellinä ja rasvaa kulu.

To do -lista on pitkä nyt... kämmekkäät, pipoja kevvääks, pari paitaa, hartian lämmitin/poncho itelle, joku päähine itelle, aura huivi... Aikaaaaaaaaa ei oo... ja käsiä vaan kaks kappaletta. Huoh.