Ei pöllömpiä pipoja

Tuli pieni tauko bloggaukseen vähän vahingossa. ;) Hups, ku aika ei vaan riitä kaikkeen vauvan hoion ohessa. ♥ Tämäki postaus jäi vaille jottain, ku niin hätäsesti kassaan kyhäsin sen, mutta menköön nyt näin.

Loppuvuojesta 2015 mulle esitettiin pyyntö neuloa muutama pöllöpipo helemikuussa oleviin myyjäisiin. Sain kuvan, minkälaisia toivottiin. Ohojetta ei ollu. Lupasin neuloa, vaikka rehellisyyen nimissä ei ois huvittanu.

Pöllöpipot 56 ja 60s.
Novita Kelo
Puikot: 7,0 mm
Tehty ajalla: 16.-17.2.16

Sen verran ressiä ohojeen puuttuminen aiheutti, että määräaika ehti kulua viikkoa vaille umpeen, ennen ku sain tartuttua hommaan. Google on pelastanu mut monesti, niin nytkin. Kuvan avulla etin ja löysin englanninkielisen ohojeen, jossa oli sopiva kaavio. Muuta en kaivannu.

Hommaa alotin lapsen sairaalakäynnin aikana, joka kesti muutaman tunnin. Ei muuta kuin silimukat puikoille. Eipä menny kauaa, niin knit pro puikon liimaus petti. Puikkojen vaihto. Pitemmät pyöröpuikot tilalle. Ei voi olla totta! Niille kävi tismalleen samalla tavalla. Puikkojen vaihto. Sukkapuikot. Työ eteni sen jäläkeen hittaasti, sillä silimukat meinas tippua koko ajan. Sopivan tillaisuuden tullen kävin ostamassa Novitan bambupyöröt. Ne oli ihan eri tuntuiset, eikä lanka soljunu puikoilla oikein mitenkään.

Deadline häämötti. Oli neulottava. Loppujen lopuks yhteen pippoon meni aikaa vain pari tuntia. Silimien kiinnitys ja päättely siihen päälle. 

Pöllöpipo 68s.
Lanka: Novita Kelo
Puikot: 7,0 mm
Tehty ajalla: 22.9-7.11.16

Lisäsin loppukesällä kuvat pippoista Facebookkiin. Se poiki yhen tillauksen. Joululahajaks. Kyllähän mää teen, ei siinä mittään. Kummallinen tämä ihimismieli, kun toiselle tillauksesta neulominen on niin ressaavaa... Nyt saa jouluun asti jännätä, tykkäskö saaja piposta. Ja oliko koko oikea, kun "aikuisen päähän sopiva", oli mitat. Tässä nämä pöllöt nyt on. 

Pirpa-neuletakki saumattomasti istutetuin hihhoin, NKH 5/6

Otsikko kertoo tästä takista olennaisimmat asiat. Palataan silti ensin taustoihin. Pirpa oli just se ohoje, jonka takia aikanaan ostin Leikkipuistoneuleet-kirjasen. Tämä oli ite asiassa eka työ, jonka sain pois puikoilta neulekirjahaasteessa  (NKH), mutta viimeistelyt veny ja kuvien ottaminen. En oo tyytyväinen näihin otoksiin, mutta parempia ei nyt saaha. Oon ihimetelly koko syksyn, miks kuvien laatu huononee ihan älyttömästi sen jäläkeen, kun ne siirtää bloggiin...

Pirpa neuletakki/Leikkipuistoneuleet
Lanka: Drops Paris
Puikot: 5,0 mm
Tehty ajalla: 22.8.-1.9, 30.9.16

Koska mulla ei ollu Pirpaan sopivaa lankaa, oli ensin eessä sen ostaminen. Alennusmyynti ei ois voinu sattua parempaan kohtaan. Tälle takille tuli hintaa (iliman työtä laskettuna) vain  ~10€!

Päätin kerranki olla fiksu ja tein oikeen mallitilikun. Näytti, että 6,0 mm puikoilla tihheys täsmää. Neuloin menemään hurmiossa, enkä liikoja mittaillu. Jossain vaiheessa alako epäilyttää... 

Tuli hihojen vuoro. Otin niihin 5,0 mm puikot, sillä neulepinta oli epätasanen. Tiiän, kastelu auttaa siihen. Hiat näytti niin palijon paremmilta, joten en kahta kertaa miettiny sen jäläkeen kun varmistu neuleen olevan ihan liian iso. Otin 5,0 mm puikot ja alotin uuestaan helemasta. Hammasta purren.

Mulla on intoa enemmän kuin taitoa. Sinnikkäästi puran ja teen uusiks. Sen ossaan jo hyvin. ;-) Sitte alloin miettimään, mitä tekisin hihojen yhistämisen suhteen. Ohojeessa ne silimukoijaan yhteen. Ei kiitos, aattelin. Oon joskus sitä teheny. Halusin koittaa saumatonta mallia ja istutettuja hioja. Ei mikkään kunnianhimoton tavote.

Hihan kavennukset menossa

Ullaneuleen sivvuilla neuvotaan asian kans etteenpäin. Siellä sanotaan, että jos on teheny neuleita saumattomana raglanhioilla, on tämän systeemin idea heleppo sissäistää. Oon ollu joskus paitapajassa, jossa neule tehhään saumattomasti ylhäältä alaspäin. Uskoin tietäväni, mistä on kyse.

Hihapyöriö sivusta katottuna

Tyylilleni uskollisena kokkeilin suoraan neuleeseen. Voihan sitä purkaa, jos ei onnistu. Ihime ja kumma, hyvä tuli kerrasta! Ensin kavensin 2 silimukkaa kerrallaan joka saumassa eli 8 silmukkaa per kierros. Näin 4 kierrosta, kaveni siis 32 silimukkaa. Sen jäläkeen neuloin iliman kavennuksia jonku aikaa. Seuraavaks kavensin joka toinen kierros 1 silimukan 4 kertaa per kierros pois. Näin jatkoin, kunnes oli jälellä 4 silimukkaa. Olin laskenu mikä hihapyöriön korkeus pitäs olla ja sen mukkaan etenin. 4 silimukkaa oli jälellä, kun olin kerroksella 29 eli just niinku piti ollakki. Jes!

Hiojen jäläkeen olokasaumat kolomen puikon päättelyllä yhteen. Lopuks huppu. Siinä ei tietenkään silimukkamäärä täsmänny, koska hiat oli tehty eri tyylillä. Mutta silimukoita saa lisättyä heleposti ja niin tein. Harmi, kun huppu peittää selän kauniin palamikkokuvion.

Summa summarum: Pirpa-neuletakki on valamis omin muokkauksin. Tuurillaa saumaton hiha onnistu kerrasta. Tällä tyylillä teen jatkossakin neuleita. Tykkään ♥ tykkään ♥ tykkään ♥ Väri on upea, neulepinta siistiä ja takki on kaunis. Passaa pikku pirpalle just eikä melekeen. Ainut vaan, että pikkuneiti pittää mieluummin tätä takkia kuin pirpaa. Toivon mukkaan tämäki kelepaa joskus päälle...

Lopuks suuret kiitokset pitkien palamikkosukkien kommenteista sekä tykkäyksistä. Niitä tuli hurjat määrät instaan ja facebookkiin. Kiitos ♥

PS. Viimeinenki NKH-työ on pois puikoilta. :) Vielä pingotus ja kuvvaus...

Uuen opettelua: villasukat varpaista varteen

Alakuvuojesta maaliskuussa olin hyvässä neulevauhissa ja intoa riitti. Hyvällä itsetunnolla varustettu vissiin myös, sillä päätin kokkeilla jottain uutta. Yhen lapsemme jalakoja palelee ussein ja hän on pyytäny kauan polovisukkia. Koskaan en oo sellasia teheny. Hoikkaan lapsen jalakaan se ei liene vaikea, tuumin. Jotenki tuntu varmemmalta alottaa sukka väärin päin, varpaista varteen. Ullaneuleen sivvuilta löytyy selekiä ohoje asiasta. Alakuun pääsin hyvin. Tein sukat yhtä aikaa pyöröpuikoilla. :)

Pitkät palmikkosukat/Novitan sukkalehti 64s.
Lanka: Vuorelman veto
Puikot: 3,0 mm
Tehty ajalla: 2.3-27.10.16

Kunnes tuli kantapään vuoro. Aattelin neuloa hyväks havaihtemani ranskalaisenkantapään. Muutaman lissäyksen tein ja siihen se vain jäi puoleks vuojeks. Into loppu vissiin kesken tai taito tai joku. Kaks viikkoa sitä jopa riittiki. ;)

Tuli syksy. Tuli syyskuun loppu. Päätin tarttua härkää sarvista ja saattaa sukat valamiiks asti. Olin neulonu jo muille tarvihtijoille sukat. Oli tehtävä luvatut sukat loppuun viimeinki. Kantapäässä meni sormi suuhun. Ekkaa kertaa tuntu, että en pääse etteenpäin näitten kans. Tavasin ja tavasin. Ei auennu. Aattelin tehä pienen koeversion. Jos en tajua, mietin sitte toista vaihtoehtoa. Yllätyin, sillä olinki ymmärtäny idean ja osasin!!! Pieni versio näytti myös epäkohan eli toisella puolella silimukat jäi löysälle. Osasin heti kokkeilla eri vaihtoehtoa ja neuloin vasemmalla puolella silimukat yhteen takakautta oikein. Niin tuli hyvät.

Kantapäistä ei tullu täyelliset. Seuraavalla kerralla alotan kiilalissäykset hieman aikasemmin. Meiän perheen jalakoihin istuu parhaiten korkia kantalappu. Lisäks vahavennetun neuleen saa alottaa kantapohojassa aiemmin. Nämä itelle muistiin.

Ei tämä loppujen lopuks ollu kovin vaikiaa. Muutama lissäys ja pääsin neulomaan vartta. Siinä ei ihimeempää, sai antaa mennä vaan. Toki toisen lankavyyhin jou'uin Titityyltä hakia ja siinä meni eniten aikaa, liki kuukausi. Aivan mahtava muuten, ettei värierien eroa huomaa sukista lainkaan! 

Onhan nämä hienot ja voi pojan onnea 💜💜💜 Ei varmasti tyytyväisempää poikaa oo. Tämä kaunis palamikkokuvio päässee uuestaan puikoille jossain vaiheessa. 😊 Tällä tyylillä aion tehä lissää sukkia joskus, se on varmaa. 👍🏻 Eli ainaki tässä kohtaa uuen opettelu kannatti ehottomasti. Oon supertyytyväinen!!!

Muikkuset, NKH 4/6

Neulekirjahaaste on alakukankeuen jäläkeen vieny mukanaan. Kun 4/6 työtä oli valamiina, jälelle jäi omat lapaset ja huivi. Realismi alako kuitenki vaivaamaan: "Jos teen tuolla värillä lapaset, jou'un tehä kokonaan uuen asustesetin. Tarvisin vain ne lapaset. Eikö mun ois viisain ehtiä lapasiin lankaa, jos sattus löytymään jostain vielä sammaa." Niinpä jätin kuurankukkalapaset tekemättä ja vaihoin toisen työn tilalle samasta kirjasta. Kaikki lähti lapasesta-kirjasta Muikkuset vanhimmalle pojalle.

Muikkuset, 40s.
Lanka: Schachenmayr Silenzio
Puikot: 4,5 mm
Tehty ajalla: 10.-11.10.16

Muikkusiin löyty lanka kotua. Hieman paksumpi lanka ku suositus oli, joten tein pienemmän koon mukkaan. Kätevää sovittaa lapasta ommaan kätteen, tullee pojalle sopiva myös. 😉 Harmi, ettei nämä sopinu asustesettiini. Muikkuset neulotaan väärinpäin. Sormenpäistä alakaen. Kerran aiemmin oon teheny lapaset tällä tavvoin. Ihan kätevä tapa. Ohoje oli selekiä, joten ei tarvinu muuta ku "antaa rampan kalakattaa". 

Lapaset valamistu nopiaan, kaaviota seuratessa lähes itestään. Eikä hetkeäkään liian aikasin. Toissa päivänä sato ekan kerran lunta. Rakastamani palamikot koristaa lapasia. Peukaloita kavensin paremmin sopiviks. Oli turhan leviät. Peukaloitten pittää istua hyvin, ihonmyötäsesti. 😉

Mitä muuta? Ku sais kuvattua sen Pirpa-neuletakin (5/6) viimeinki. Ennää viimenen haastetyö tekemättä. Vuosia marinoitu wollmeisen lanka pääsee nyt puikoille. Käytän sen, tullee huivista sopiva itelle tai ei. Voihan se mieli kato muuttua jne. ;) Onhan tuo jouluki tulossa... Neulekirjahaaste ois viimeistä sillausta vaille valamis. Jee jee!!

Lopuks mukavaa syyslommaa kaikille lomalaisille! Nauttikaa!! 💗

Fine van Brooklyn-sukat, NKH 2/6

Jatketaan heti perrään toisella haastetyöllä. Tähkäpää ja muut lempineuleet kirjasta Fine van Brooklyn-sukat oli se malli, joka jäi mieleen. Sukat on erittäin upeat. Ne on kuvattu puunrunkoa varten. Tykkään metästä, joten kuvvaustausta miellytti myös kovin. Siksi vähän matkin. 😉

Fine van Brooklyn-sukat 72s.
Lanka: Gjestal Sildre ja Maija
Puikot: 3,0 mm
Tehty ajalla: 7.7.-16.9.16

Neulekirjahaasteeseen lähettyäni tiesin heti, että tässä on yks työ siihen. Kun olin varmistanu, että Gjestal Sildre soppii sukan neulontaan, oli mulla myös langat valamiina. Kaksi kerrää riittää nilikkapitusiin sukkiin, eikö riitäkki? No, ei riittäny! Yritin saaha sammaa väriä mm. ravelryn ja facebookin kautta, tuloksetta.  Tais näitten pittuus olla vähän enempi kuin nilikkapittuus. 😁

Kun lanka loppu, otin sammaa lankaa eri värissä vihreän jatkoks. Ei ei ei. Ihan hirveät tullee. Silimiä särkee het. Lähes masennuin näitten sukkien takia. Meinasin purkaa ne kokonaan.

Aikani annoin sukkien olla rauhassa ja neuloin muuta. Sitte gookkeli laulamaan, mikä ois vastaava lanka. Gjestal Maija. Jihuu! Siittä löyty lähes saman värinenki lanka. Lankatillaus lähti varmaan alle sekunnissa. 

Langat saapu ja mun piti miettiä "hetki" ennen ku jatkoin sukat loppuun. Väriero harmittaa tosi palijon, mutta menköön nyt. Aattelin, että koska tein ison työn, on mun kestettävä se tai alotettava alusta. Sukkien huono kestävyys aiheutti sen, etten viihtiny tehä sukkia kokonaan uusiks. Kestävät vaan pari kuukautta kuitenki. Ei kiitos. Ens kerralla varraan ainaki 4 kerrää lankaa, ei lopu kesken. Juu, toiset täytyy tehä itelle joskus, koska nämä tein pojalle. Kauniit nuo palamikot on joka tappauksessa. Poika tykkäs ♥ Tämän myötä on ennää yhet sukat tehtävänä. Sitte on kaikilla sukat tai parit talaven varalle.

Neulekirjahaastetöitä (kamala sana)  on valamiina jo 4 . :) Ennää yhet lapaset ja se huivi... Täytyy tunnustaa, että möin sen pitsihuivikirjan. ;) Tutkin kirjaa tarkemmin ja tajusin, ettei se kirja oo mua varten ensinkään. Nopiasti sain kirjan myytyä. Eli pitsihuivi ei kuuluis haasteen listalle ennää. Silti koitan jonku huivin keksiä tilalle. Hei, ehottakaapa jottain nättiä suomenkielistä kolomiohuivia. En oo kauhiasti jaksanu ettiä vielä ohojeita. Eka ne lapaset valamiiks ja sen jäläkeen vasta. Neulomisiin!

Merenkulkijasukat

Sukat on mun lempineulottava, varmaan siks, koska saan tehtyä ne usseimmiten iliman ongelmia. 😉 Sukkiin on kiva tehä palamikkoa, pitsineuletta tai muuta kuviota ja silti ne valmistuu nopiasti.

Merenkulkijasukat 56s.
Lanka: 7veljestä
Puikot: 3,5 mm
Tehty ajalla: 28.6-8.7.16

TiiQ on suunnitellu toinen toistaan upiampia sukkamalleja vaikka kuinka. Hän on yks niistä, jonka malleja mulla on jonossa usseita. Yhtään neulottua ei kuitenkaan tätä ennen. Vanhin poika kasvattaa jalakaansa siihen malliin, että ollaan jääty jalan mitassa toiseks aika päiviä sitte. Niinpä villasukatki on aina pieniä. "Niin sulosten sukkien" jäläkeen alotin nämä sukat tilannetta paikkaamaan.

Merenkulukijasukat 2 kaaviolla tehtynä miellytti silimääni enemmän. Vähän vaati pähkäilyä ennen neulomista ja oli hyvä lukia ohoje läpi kokonaisuuessaan. Toinen sukka piti kääntää peilikuvaks, ettei tullu kahta oikian jalan sukkaa. Osasin, jee! 😄

Mielestäni ohojeessa oli virhe kavennuksissa, mutta en väitä varmaks. Aattelin, että näitä on niin palijon tehty, että jos siinä ois virhe, joku ois sen kyllä jo ilimottanu. Tein kuitenki hieman eri tavalla kavennukset, mutta tämän tarkemmin en ennää muista. Muistelisin, että mielestäni kavennukset oli menny ristiin sukkien kesken eli vasen ois pitäny olla oikia ja päinvastoin.

Tykkään erityisesti tuosta palamikosta, joka jatkuu kivasti kantapäähän. Hyvät sukat poika sai, vaikka jostain syystä näitten neulominen oli vähän semmosta ja tämmöstä. Joskus joku ei vaan innosta ja tökkii, vaikka neulominen ei sinällään ollu hankalaa. En ossaa selittää, mutta ehkä ymmärrätte, mitä tarkotan.

Näitten sukkien jäläkeen otin puikoille neulekirjahaasteen ensimmäisen työn: Fine van Brooklyn-sukat. (Niistä lissää sitte joskus...) Lasten sukattaminen jatkuu hyvällä vauhilla. Toivon mukkaan jokkainen tarvihteva on saanu sukat ennen lumia. Ainaki kahet on vielä tehtävä. Mielelläni teen, jos vain ehin.

Näihin tunnelmiin ♥ Mukavaa viikonloppua! Pääsen vähän hengähtämään viikonlopuksi. Tullee niin tarpeeseen. Nään yhen kaukasen ystävän, ihan mahtavaa! ♥♥♥

Uusi hartianlämmitin itelle

Onpa ollu kiva palata takasin blogin parriin. Kaikella on näemmä aikansa ja paikkansa. Niin monta kertaa oon ollu jo sulukemassa koko blogia. Nyt oon tyytyväinen, etten oo sitä teheny. Toki elämä on välliin niin ennalta-arvaamatonta, ettei sitä tiiä miten kauan pystyn taas blogata. Ei mietitä sitä kuitenkaan nyt. Kiva, että neulekirjahaaste kiinnostaa ja se on lähteny etteenpäin. Jes! Sitä mä toivoinki. Yhessä on kivempaa neuloa. 😊

Hartianlämmitin
Ohje: Moda 1/2007, malli 23
Lanka: Top wool
Puikot: 4,5 mm ja 5,0 mm
Tehty ajalla: 25.10-7.11.2015

Nyt kuitenki aiheeseen. Otsikko on hieman harhaanjohtava siinä mielessä, että hartianlämmitin on neulottu jo viime vuonna. Mulla on näitä "vanhoja" postauksia varastossa vaikka kuinka palijon. Bloggaan niitä pois aina sopivin vällein. Tein vuonna 2012 paksun hartianlämmittimen, jonka ohoje on novitan. Se alako olla niin nyppynen ja kulunu, että uuelle hieman ohuemmalle oli selekiä tarve.

Vuojen 2012 hartianlämmitin

Yks ohoje Modasta oli jääny mieleeni. Kun sopivat langat oli ootellu pussissa tarpeeks kauan, kohtas aika, lanka, ohoje ja neuloja toisensa. 

Moda-lehen hartianlämmitin

Tuo malli on kaunis ja yksinkertanen. Kaulus vennyy vaikka ihan harteille asti, mutta harvemmin sitä oon niin pitäny. Lanka on 100% villaa, silti ihanan pehemiää, eikä kutita tämmöstä herkkähipiääkään. Toki villa lämmittää tehokkaasti, joten ihan kesäkuumalla ei tätä kyllä pietä. Mun hartioita palelee tosi herkästi. Siks tää on palijon käytössä. 

Harmittavasti nuo kaarevat kohat rullautuu ja se vähän harmittaa. Oon aatellu virkatata kaareviin kohtiin nurjalle tukea antamaan piilosilimukoita tms. Silti se on vaan jääny ja jääny. 

Kovin kauaa ei tän tekemisessä nokka tuhissu. Aikaa tähän meni reilu viikko kaikkinensa, enkä tosiaankaan vain neulonu tätä. Tästä alako oikiastaan huippu muutaman kuukauen neulejakso. Ne sillon tehyt työt taitaa olla kaikki bloggaamatta... Tänä kevväänä ei sitte taas ehtiny neulomaan, kunnes nyt kesällä oli aikaa innostua uuestaan todenteolla.

Neulomisvaiheista ei oo palijon kuvia. Neki tosi pimmeitä, marraskuun valossa otettuja. Neulominen on tosi palakihteva harrastus, koska oman työnjälen näkkee heti. Hartianlämmittimeen oon tyytyväinen ja varmasti tämäki tullee piettyä ihan yhtä loppuun ku eeltäjänsä. 

Mukavia elokuun päiviä. Täällä koulut alako jo keskiviikkona ja mun päivät "hieman" rauhottu sen myötä. Ehtii vielä vähän marjastaa ja kerätä talteen luonnonantimia. 🍏

Annika B. sukat

Viimesin teksti ei saanu aikaan suurta kiinnostusta, mutten lannistu vielä. ;) Yritetään uusiks. Tekstejä on varastossa, joten oishan se suuri vääryys jättää ne sinne.

Annika B. sukat
Tähkäpää ja lempineuleet kirjasta
Lanka: Vuorelman veto
Puikot: 3,0 mm
7.11.14-13.7.15

Hommasin Tähkäpää ja muut lempineuleet-kirjan jo sillon kun se julukastiin. Kirja on saanu olla rauhassa kaapissa. Bones-sukat on ainoat valmistuneet. Alotin kirjasta nämä sukat viime marraskuussa, vaan kesken jäivät. Tuli sata virhettä lähestulukoon, eikä neulominen tuonu nautintoa, ei sitte millään. Jossain vaiheessa tajusin jättää sukat rauhaan. 

Otin sukantekeleen helemikuussa mukkaan ollessani sairaan lapsen kans lastenosastolla. Siinä vaiheessa oli toisen sukan varsi valamiina. Sain sukkaa etteenpäin, mutta yritin liikaa taas ja tökkäs ku kananlento. Ei väkisin. 

Kevvään koittaessa päätin tehä sukat valamiiks magic looppaamalla. Tein toisenki varren valamiiks ja jatkoin yhtä matkaa. Tullee samanlaiset ja on valamiit yhtä aikaa, vaikka ei mulla sukat iliman paria jää. Kantapäät tein vahavistettua neuletta, ohjeessa siinä oli palamikkoneuletta. Helepolla ei tullu nämä sukat, aika monta kuukautta näitä tein, huoh.

Kaiken jäläkeen lopussa kiitos seiso. Kauniit ja komiat nämä on, tykkään tosi palijon. Kärjet neuloin niin, että suljin kuvion. Ohjeessa se jäi auki, tai loppui vaan, mutta mulla on joku ihime pakkomielle ja päätän kuvion jos vaan on mahollista. 

Palamikot on aina ollu mun juttu, siittä ei pääse yli eikä ympäri. Väri on kiva ja tuo kauniisti essiin kuvion. Lapsonen saa jalat lämpimiks. Kiitos langasta kuuluu Pilvikirsikalle. ♡

Sukkien jäläkeen puikot jäi taas. Lainasin kirjastosta neulelehtiä ja -kirjoja, silti ei neulotuttanu. Mulla oli likemmäks vuojen neuletauko, ennen ku alako lyyti kirjottamaan entiseen malliin. Pysykääpä kuulolla, sillä nyt täälä heiluu puikot. :) Se on moro!