sunnuntai 23. elokuuta 2009

Arvonta

ARVONTAAN EI VOI ENNÄÄ OSALLISTUA!! Lopputulos seleviää aikanaan. :D

Ediittiä siihen, mihin asti voi arvailla...

Lupasin eellisessä tekstissä, että piiaan saa veikata kumpi tullee ja millon. Jätä kommenttiin kumpaa veikkaat tyttöä vai poikaa ja päivämäärä millon tulokas näkkee päivänvalon ekan kerran. Lisäks toivosin, että jättäsit jonkulaisen tieon, mistä saan sitte kiinni eli joko blogin osotteen tai sähköpostin. Jos oot varma, että tiiän mistä tavottaa ni sitte ei oo pakko. :)

Laskettu aika on 12.9 eli viikot on nyt 37+5. Jos multa kysyttäs, lähtisin pian synnyttämään, mutta varmaan saan kykkiä tässä vielä piiiitkän tovin... Joo ei tarvi antaa hyviä neuvoja, kaikki on jo kokkeiltu ku oon nuo 5 lasta maalimaan saattanu. :) ;D
Laitetaanpa vähän avuks miten on eellisten kans menny.
1)poika 39+5
2)poika 41+4
3)tyttö 41+0
4)poika 41+1
5)poika 40+5
6)???

Arvailla saa laskettuunaikaan asti (12.9) tai jos syntyy ennemmin niin siihen asti kunnes kerron lopputuloksen. ;) Jonkunnäköstä palakintoa on luvassa, mutta vielä ei oo hajuakaan mitä se mahollisesti on, virn*.

Lopuks... ei tullu puron loppuista tumppuja vauvalle, mutta lapaset kumminki. Nämä on varsinaiset jämälapaset, sillä lankojen loppuja on käytetty vähän enemmänki. Nämä ei hivele ainakaan mun esteettistä silimää, mutta kyllä ne sielä hanskojen alla mennee. Pitäjä näille löytynee omasta sakista. Tuskin nämä kovin kestävät on, sillä perusteella että näissä on puroa ja hahtuvaista. Jos lapaset ei kestä, täytyy huovuttaa ne nukelle sopiviks ;)

Ohje: Tavislapaset kiilapeukulla, 32 silimukkaa
Langat: Puro, nalle ja hahtuvainen
Puikot: 4,5 mm

torstai 20. elokuuta 2009

Ruska saapuu hiljalleen

Eihän siinä menny ku reilu 2 viikkoa että sain hommattua vetoketjun "kirpeän vihreään takkiin". Kiinnitin sen äskön. Noh, vetoketju kyllä hieman ajelutti. Sitä ei löytyny ihan ekasta eikä tokastakaan kaupasta. Jou'uin jättämään vetoketjun hommaamisen kaupunkireissulle ja tännään oli viimein muutaki asiaa sinne, joten samalla hain vetoketjun. Kannatti oottaa, sillä ketju on just samanvärinen ku takki. Jes. Kerranki näin. Tein tarkkaa työtä vetoketjun kiinnittämisessä. Joku ihimeen ...nisti mussa ei antanu periks tehä "huonommin". Vetoketju on tietenki neulottu käsin ja muutamaan kertaan, ettei varmaan purkaannu. Hih. Mä oon jotenki... no se siittä. Kuvat kertokoot.
On laitettu neuloilla kiinni...
On harsittukki...

Takista tuli kyllä hyvä, oon tyytyväinen. Toivoa soppii että vetoketju kestää, sillä se on neulottu niiiin hyvin kiinni. Oma hommansa oli yrittää saaha kunnon kuvia tuommosesta elohopiasta, joka ei oo sekunttia kauempaa samalla kohtaa. Oottahan te jo takin nähäny, joten olokoot. Napsin kuvia reilusti, mutta... laatu on hävyttömän huono. Täytyy vissiin kirjottaa joulupukille, jos se tois mulle oikian kameran.






Novitan puroa on hehkutettu sielä sun täälä ja calorimetrystaki puhetta on riittäny. En panneu'u niihin sen enempää. Ostin sitte yhen(!) kerän puroa, ruskan värisenä ja aattelin neuloa tuon palijon puhutun calorimetryn. En siis novita-lehessä ollutta pantaa. No enhän mä sitä engelmannia edelleenkään ossaa, mutta löysin suomennoksen tuolta netin syövereistä. Mielipitteeni purosta: ihan kiva neuloa, mutta nyppyynty tosi nopiaa. En varmaan kovin isoa työtä tästä langasta tuu neulomaan. Piin vajjaan päivän sitte tuota "pantaa" päässäni ja positiivista oli ehottomasti se, ettei lanka kutittanu herkkää hipiääni. Mutta eihän se pysyny mun liukkaassa päänupissani (tai hiukset ne liukkaat on) koko päivää vaan iltapäivällä se sano sopimuksen irti ja tippu lattialle. No kyllä tuota varmaan tullee piettyä. Pittää laittaa vaan vanhanpiianpinneillä kiinni jotta pyssyy. Tykkäsin ruskan väreistä, kävi kyllä niin, että parhaat värit jäi vielä kerälle. Tyypillistä.


Ohje: Calorimetry
Lanka: Puro, väri ruska
Puikot: 5 mm
Muuta: 100 silimukkaa, koko just passeli mulle

Oliskos mulla sitte niitä keskeneräsiä muita? Ehei. Ei tietenkään. Joo, en tiiä miten tässä oikeen näin kävi. Puroa jäi ja siittä alako kehkeytyä uus calorimetry, mutta se mennee purkuun ja teen luultavasti tumput vauvalle. Ehkä. Sinivalakonen samos hyppäs puikoille ja aikoo tulla isona villatakiks pojalle. Punanen neule etenee hittaalla tahilla. Se ryökäle pani mut kyykkyyn oikeen pahemman kerran. Sain huomata, että "suutari pysyköön lestissään". Ei mun omista hihaviritelmistä tullu yhtään mittään. Ei harmita ku aikalailla. :( Kyllä mä tämän pahuksen vielä tän vuojen puolella selätän, vannon kautta kiven ja kannon. Menossa on siis hihat numero 5 ja 6! Teen niitä yhtä aikaa magic loop-tekniikalla, jospa ne valamistuis joskus. Ei muuta puikoilla, mutta enemmän varmaan ku ikinä, eikä ees tunnu pahalta, virn*.

Sokerina pohojalla... Liityin piiitkällisen pohinnan jäläkeen syksyn sny-kierrokselle. Ilimottau'uin toisiks viimesenä päivänä, mietin ja mietin osallistunko vai en. Syitä on monia miks niin mietin, mutta jääköön ne sallaisuueks tällä kertaa. Innolla ootan kierrosta. Mulle oli tullukki jo eka kommentti snyltä, jännää, niinku pikkulapsella jouluna, virn*. Mukava saaha kommentteja kaikilta ylleensäkki, ne piristää silleen kivasti. :)

Mitäs muuten ootte mieltä siittä ku syksy tullee? Mut se saa jotenki romattiselle tuulelle. Tullee halu polttaa kynttilöitä, kuunnella "itkettävää" musiikkia (enkö oo pöllö?) ja istua takkatulen loimussa. Ihana on istua sisällä ja kuunnella satteen ropinaa ikkunaa vasten. Aahhh.... Noh, tänä syksynä ei tarvi palijon tuommosesta haaveilla, luulisin, sannoo pikku pessimisti sisälläni... Ennää 3 viikkoa h-hetkeen, mutta sehän on sitte eri asia, millon syntyy oikiasti. Voisinki laittaa pikku kisan pystyyn tuosta syntymäpäivästä tässä piakkoin. Pysykää linjoilla. Kuulemiin tältä errää.

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Vihreä pikatakki

Vihdoin ehin tätä blogiparkaani päivittämään, niin huonolle hoiolle on tämä jääny. Oon istuskellu ja touhunnu pihalla lasten kans. Tosin mittään näkyvää en oo sieläkään saanu aikaseks. Mitä nyt vähän siivoillu loppuja raksaroskia nurkista ja semmosta pientä. Täytyy kyllä sanoa että ootan koulun alakua jo. Tuntuu ettei lapsilla oo ennää tekemistä ja aika kulluu keskenään nahistellessa. Mun hermot ei oikeen riitä tuommoseen näillä helteillä. Joo, tykkään edelleenki kesähelteistä, mutta tää hikkoilu joka tullee kaupantekijäisinä tämän raskauen myötä alakas riittämään... :)

Kiitos kommenteista. Niistä sai miettimisen aihetta liittyen lehtiasiaan, jota viimeks pohiskelin. Punasen neuletakin kohtaloa oli joku miettiny. Sille ei oo tapahtunu sitte viime kirjotuksen juuri mittään. Sen kohalle iski BLÄÄÄÄÄÄHHHHH ku jou'uin purkamaan hihaviritelmän kolomannen kerran. Aattelin sitte, että olokoon ja jäähtyköön rauhassa jonku aikaa. No se on jäähtyny ihan kunnolla varmasti jo, mutta antaa vielä hetken jäähytellä. Tavotteeks laitoin joskus, että jos se valamistuis ennen vauvan syntymää. Toivon tuon tavotteen sentään täyttyvän. Eli punanen on kesken, lähes samassa pisteessä ku viimeks. Toista hihhaa on tehtynä ehkä 5 senttiä.

Tällä viikolla tiistaina iski semmonen ahistus että! Aloko ottamaan päästä ku punanen neuletakki ei etene, eikä mulla ollu muuta neuletyötä kesken. Ei tietenkään ku oon aina teheny yhtä työtä kerrallaan. Kaivoin lankakaapista pari lankapussukkaa. Ei vois vähempää kiinnostaa oli eka ajatus. Oikeen säikähin. Hui. Oon kaikki lanka-aletki kiertäny edelleen kaukaa. Mistähän nyt kiikastaa? Meni siinä muutama tunti ja yhtäkkiä bingo! Ajatus tuli ku salama kirkkaalta taivaalta. Muistin yhen novitan neuletakinohojeen naiselle. Kaivoin lehen esille. Tarkotus siis tehä pienimmälle neule. No muutama sivu etteenpäin tuosta naisen neuletakin ohojeesta oli sovellus lapsen neuleelle. En tykänny siittä jostain syystä niinkään, eikä sopivaa kokoa ollu. Eiku säätämään, sillä lankaaki oli vaan ruhtinaalliset 250g. Muistin että neulenuoteissa oli ylösalasinneuleen ohoje. En ollu semmosta ennen teheny, mutta saa kai sitä kokkeilla jottain uuttaki joskus. Tuumasta toimeen. Laskeskelin vähän silimukoita ja opiskelin miten ylösalasinneule tehhään. Kokkeilen ainaki, eri asia on onnistunko.

Meni pari päivää ja takki valamistu. Kiva yllätys oli ku siirsin kuvia konneelle, ni just muutama kuva joitten varraan olin jo mielessä hahamotellu tekstiä, puuttu. Ne ois ollu hyviä kuvia. Sain pienimmän pysymään rauhassa ku kuvasin häntä pöyällä. Lapsella oli huisin hauskaa. No niitä kuvia ei ollu, nyyh :( Villautan pari kuvvaa (takin väri on ihan päin seiniä, mutta ku tää bloggaaja ei oo edelleenkään opetellu kuvankäsittelyä). Oikia väri on semmonen ihanan kirpeä vihreä. Syksyn omenat tullee mieleen. Luppaan lissää kuvia sitte ku vetoketju on kiinnitetty.


Ohje/inspiraatiota: novita kevät 2006 mallit numero 43 ja 51, ohojetta otettu myös täältä.
Lanka: Samos
Puikot: 4,5mm ja 4mm resoreissa

Takki valamistu nopiasti ku oli niin yksinkertanen. Tällä kertaa en jaksanu väkertää palamikoita. Neuletakin koko 86 tai jottain siinä main. Lankaa jäi reilu 50g eli riitti hyvin. Lauantaina oisin hakeny takkiin vetoketjun. Ajjoin paikallisen putiikin pihhaan, ovessa oli lappu Suljettu 1.8. Kiitti vaan. Just mun tuuria eli vetoketju puuttuu, muuten on valamista.

Pikkunen meinas vähän verran hermostua aina ku sovitin neuletta. Vartalo-osan valamistuttua, se sai kunnon hepulin ku otin takin pois. Ois halunnu sen päälleen. Varmaan siks ku mulla oli yhtenä "mittatikkuna" yks neuletakki, jota on pietty ulukona. Luuli pääsevänsä ulos koska puetaan takkia päälle. :)

Valitin viimeks etten oo saanu uutta novitaa. Lehti ei tullu mulle, ennenko soitin sinne etten oo saanu lehteä. Mihin lie posti lehen hukannu. Uusimmassa lehessä oli toisaalta jottain ajattelemisen aihetta, mutta saa nähä päätyykö puikoille mittään. Eilen illalla selasin lehtiä miettien seuraavaa neuletta. En löytäny kivvaa ohojetta. Täytyy varmaan taas soveltaa, sillä himo neuloa iski taas tän neuleen myötä. Oon helepottunu. :)