sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Myssy, myssyni mun

Heipä hei! Täälä on tapahtunu semmonen ihime, että on valamis neule. Neulomisvimma kävi vallan sietämättömäks ja sen seurauksena synty myssy itelle. Myssy oli tillauksessa koko talaven, sillä mulla on ollu vain yks myssy, joka ei sopinu yhteen takkini värin kans. On suoraan sanottuna hävettäny kulukia tuola ihimisten ilimoilla. Ei vaan oo ollu aikaa neuloa, ei oo jaksanu tms. Innostus on ollu täysin hukassa. Viikko sitte pistin myssyn puikoille oivallettuani, että mullahan on sopivaa lankaa kaapissa. Seuras kiivas mallin etintä ja yllättäen se löyty novitan lehestä. Niistä en oo neulonu juuri mittään. Päätin eilen, että teen myssyn valamiiks, makso mitä makso. Perheriian se sai aikaan, ei sen enempää... :( Rouva vaan istu takalistonsa päällä ja tikkas. Mies ahersi: teki ruuan, syötti lapset, vaihto vaipat, pesi pyykkiä jne. Pienin kaato koiran kupin... Eihän miestä mitenkään voinu ottaa päähän se, että mä neuloin??!
Säätämistä myssyn kans oli, koska lanka oli palijon ohuempaa ku ohojeessa. Välitinkö tuosta seikasta siinä kohtaa ku ois pitäny? En. Teinkö mallitilikun? En tietenkään, kuka sitä nyt yhtä myssyä varten mallitilikkua tekis, en mä ainakaan. Kostautuko se? Kyllä kyllä!!! Myssyni oli valamis ja sovitin sitä (lankoja en sentään päätelly). Olin verrannu myssyä välillä aina aikasemmin tekemääni myssyyn. Siihen suhteutettuna myssy vaikutti erittäin hyvälle, vaan mehtäänpä meni ryminällä. Ohojeessa oli tehty 2 kertaa rivit 1-14, seuraavat 15-28 vain kerran ja loppukavennukset. Mä jou'uin tehä näin: 3x rivit 1-14, 2x rivit 15-28 ja sitte kavennukset. Myssy on loistava. Ihana. Tykkään! Mikä parasta se on valamis ja mun ikioma! 

Ohje: Novita syksy 2009, malli 20 muokattuna
Lanka: Kauhavan Kangas-Aitan Panda (saatu SNY-kierrokselta 2009, kiitos Shamina!)
Puikot: 4,5mm ja 5mm

Jospa se neulomisinto tästä taas elpys. Voishan sitä yrittää tikutella bussissa... hylkäsin sen kerran koitettuani. Oon matkapahoinvoiva, bussissa erityisesti. Tikkaaminen sai heti huonon olon aikaan, enkä oo siks koittanu toista kertaa syksyn jäläkeen. Uskaltaiskohan kokkeilla uuestaan, vaikka ihan perussukkaa, jota ei tarvi tuijottaa koko aikaa...



Kiitän lopuks edellisiin kirjotuksiin tulleista kommenteista. En oo vastaillu kellekkään, tunnustan. Joukossa oli mulle uusia kommentoijia, toivotan teiät tervetulleeks. Tilanne on edelleen sama: bloggaan ku oikiasti ehin ja kommentoin ku oikiasti ehin. Kommentit ilahutti erityisen palijon, koska oletin ettei kukkaan ennää viihti mittään sanoa ku en itekkään "sano" mittään. Ehkä kirjotus oli sen verran säälinkerjuuta, että muutamat sentään helty. ;) Mukavaa talaven jatkoa. Kevättä ja pitempiä päiviä oottelen ku kuuta nousevaa. Aurinko, oi aurinko paista jo!

lauantai 1. tammikuuta 2011

Neulevuosi 2010

Äsken pistin viime vuotta purkkiin käsitöitten osalta ja mieli painu pakkaselle oikeen urakalla. Enhän mä oo neulonukkaan juuri mittään, vain pieniä töitä. Ei tällasta blogia varmana kukkaan seuraakkaan. No joo, itsesääli sikseen. Tottuus on se, että luonteelleni ominaisesti, mulla oli suunnitelmia ja haaveita blogin suhteen. Ne tais olla aika suureellisia verrattuna siihen, mitä oon näitten kahen vuojen aikana saanu aikaseks.

Yhteensä vuonna 2010 valamistu 24 työtä, joka on 1 enemmän ku vuonna 2009. Aika surkia saldo, jos vertaa joihinki huimiin, jotka neuloo yli 100 neuletta vuojessa. No onhan mulla suurperhe ja käyn töissä, seli seli...

-sukat: 10 paria (aik 6 ja lasten 4)
-lapaset: 3 paria
-pipot: 7
-tunikat/topit/paidat: 1
-kolmiohuivit: 1
-muut: 2 (nuken makkuupussi ja vauvan peitto)

Yhtään isompaa työtä paitaa tai tunikaa en teheny aikuiselle. Kesken niitä kyllä oli/on, katsokaa vaikka...
Tunika päättelyä vailla valamiina

Suosituin valamistunu neuleeni on revontulihuivi, joka lämmittää omia harteita.

Revontulihuivi on ihana edelleen!

Viime vuonna laitoin blogiin uuen vuojen luppauksia: karkkilakko ja painonpuotus. Mites niitten on käyny? Karkkilakko on pitäny lukkuunottamatta 3:a päivää (24.-26.12), joka sortu miehen takia. Meni hyväkäs ostamaan mulle joululahajaks lempisuklaatani, valkosuklaata. Paketin avattuani olin tyrmistyny. Sain kysymyksen: "Etkö muka tosiaankaan aio syyä niitä?" Pakkohan mun oli sitte uhrautua. Lupasin itelleni, että saan syyä joulun ajan ja se on sitte siinä. Eli karkkilakko jatkuu. Painoa puotin noin 10kg, siinä tuo paino on junnannu, enkä oo jaksanu panostaa koko asiaan. Ylipainoa on yhä. Tälle vuojelle en tiiä uskallanko luvata mittään. Haluaisin kovasti saaha säännöllisen liikunnan osaks elämää, mutta mutta... Yrittänyttä ei laiteta. Lupasikko sinä jotaki tälle vuojelle? Oikeen mukavaa vuotta kaikille blogini lukijoille. Toivottavasti vuosi on vaiherikas ja mieluinen monelta osin!

Viime vuojen viimeset

Vieläkö joku muistaa mut? Tuskinpa kovin moni. Ainaki itelle on käyny herkästi niin, ku joku blogi ei oo päivittyny, se on jääny seurantalistalta aika äkkiä. Harmittaa. Aikoinani mietin ja pähkäilin pitkät tovit ennen ku alotin bloggaamisen. Nyt työ haittaa harrastusta oikeen urakalla. Tällä hetkellä oon ollu töissä yli 3 kuukautta ja tuona aikana oon teheny 2 villasukat. Se on niin vähän, että ei oikiastaan ees mainihtemisen arvosta. Laitan ne näytille, vaikka ovatki ihan perusperussukkia.

Nämä sukat oon teheny alunperin kotona asuessani noin 15 vuotiaana. Sukat ei koskaan ollu mun lempparit ja varmaan siks ne kesti näin kauan. Miten niin oon nää sitte nyt neulonu?? Oota hetki vielä... Viimein laminaattilattia sai pohojat rikki. Ainaki musta tuntuu, että nyt on menny sukkia puhki urakalla ja eppäilen laminaattilattiaa osasyylliseks, onko muilla vastaavia kokemuksia? No, koskapa sukkien varret oli palamikkoa ja hyvässä kunnossa, eikä neulomisaikaa oo liiemmälti, menin näppäränä likkana siittä mistä aita on matalin. Tein sukkiin uuet terät. Tadaa! Purin vartta vähän matkaa ja neuloin muutaman sentin joustinneuletta ennen kantatilikun alotusta. Violetti on noussu lempiväreihin ja sitä sattu olemaan kaapissa (lankapussien määrät alakaa olla arveluttavissa lukemissa), joten sitä siis puikoille. Terät tein marraskuussa.



Toiset perussukat mennee sukkia sotilaille kerräykseen. Sain sinne aikaseks 2 sukat. Hyvä minä! Liekö nämä ois jääny kesken, jos mies ei ois hoputtanu mua. Kyllä! Totta se on. Uuet alokkaat astuu remmiin 7.1.2011. Eilen illalla tikuttelin nämä valamiiks ja päättelin langat.  Jäihän  tässä aikaa vielä vajjaa viikko eli ihan ajoissahan mää olin, enkö vain. Mites ne haasteeseen vastanneet, joko on sukat sotilaille tehtynä??!
Ohje: perussukka
Lanka: 7veljestä
Puikot: 3,5 mm
Koko: siro 46

Oon kiusannu ompelukonetta myös hiukan. "Ekomuovipussi" oli leikattununa tuola laatikossa reilusti yli vuojen ja nyt se sai muotonsa. Mies kysy: "Meinaakko sää alakaa oikeen ekoloogiseks, ku tuollasia teet?" On mulla kaupassa kangaskassit ollu jo monta vuotta, mutta muovipussit ei oikeen taho kestää. Jospa tää kestäis. Pikkupussukka oli kokkeilu, joka meni pieleen kaikilta osin. Tuli liian pieni, kankaat on nurinpäin, tukikangas unohtu ym. Ehkä annan tuon lapsille. Tällaset on valamistunu loppuvuojen aikana.

Posti toi joulukuun alussa Mummolta "anna hyvän kiertää-tempauksen" vuoks tällaset jutut. Kiitos, oikein palijon kiitoksia mummolle. Näin tarkasti tehtyjä en ois ite saanu aikaan mitenkään. Kukkakoriste pääsee somistamaan laukkua. Takki on sen värinen (punanen), etten viiti sitä siihen laittaa, vaikka niin suunnittelin alakuun. Tarpeeseen pannulaput tuli, mutta en raaskis niitä käyttää... ;) Omat anna hyvän kiertää jutut on vieläki vaiheessa. Vuosi vaihtu kyllä tiiän, mutta ku en oo ehtiny, jaksanu jne. Oonhän mä osan laittanu ajallaan, mutta Suvi ja Nilla kyllä ne loputki tullee uskokaa pois!