Jottain pientä taas...

Kiitos kiitos ihanat immeiset kommenteista, joita on tippunu tasasen varmasti tänne pieneen blogiini. Ootte korvaamattomia. Ne piristää niin mukavasti kurjaa päivää. Siis eihän mulla kurjia päiviä oo tietysti, mutta...

Jo kaks viikkoa sitte iteljooni toi mulle jotaki. Nimittäin lankaa. Tai langan. Tai ihan miten vaan. Joku muistaa varmaan sen ku moitiskelin sitä läikittyvää lankaa. Ilu lupas laittaa mulle uutta lankaa. Totta puhuen yritin estellä, ihan oikiasti! Ei naureta sielä. Mulla on se sähköposti vielä tallessa, nih. Kaikesta huolimatta tänne kottiutu merinovillanen vyyhti vihreää lankaa. Siis merinovillaa, voittako kuvitella? Tiesin heti, että lanka on jotaki tavallisuuesta parempaa, sillä niin pehemiältä se tuntu käessä. Väri ei ollu ihan ykkönen mulle, mutta sukat siittä tullee jokatappauksessa itelleni. Herkkähipiälle. Mun nallesukat on jo ihan nyppyyntyny ja ne kutittaaki. Mä en piä villasukkia muullon ku talavella, joten katotaan millon tuo vyyhti alakaa muotoutumaan. Suuret kiitokset Ilu!!

Ystävän vauvalle valamistu junasukat niitten epäonnisten tilalle viikonloppuna. Väritoive osu nappiin, sillä löysin yhen kerän woolia paikallisesta, joka lopettaa ens kuussa. Mulla täytyy olla tosi tiukka käsiala, sillä ohojeessa on 40 silimukkaa ja 2,5 mm puikot. Mulla oli 48 silimukkaa ja 3 mm puikot. Vauvan syntymän jäläkeen käsiala on tiukentunu huomattavasti jostaki kumman syystä. Täytyy vaan opetella tekemään isommalla puikkokoolla ja luua ennemmän silimukoita.

Ohje: Junasukat
Lanka: Wool
Puikot: 3 mm

Eilen olin eskarilaisen mielestä varmasti maaliman paras äiti. Sain valamiiks noin 3 viikkoa sitte alotetun pipon, jonka piti valamistua käjenkäänteessä. Ois se valamistunukki, siitä puuttu vaan tupsut ja päättelyt. Käjenkäänne sai toisenlaisen sävyn, sillä hiihtolomaviikon sairastelut oli vasta alakusoittoa. Me "asuttiin" käytännössä viime viikko keskussairaalassa. Onneks laps alakaa olla jo parempaan päin ja vointi kohenee päivä päivältä. Kovia tauteja on liikkeellä, muistakaa pestä käsiänne! Niin asiaan takas... eilen päätin, että tuo pipo on saatava valamiiks ennen ku kelit on sellaset, ettei sitä voi ennää pittää. Pakkasmittari näytti -24 eilen aamulla ja tännään myös. Ku poika sai pipon päähänsä hän oli ite aurinko! Ja äitiki ihan vähän. :) Tupsut oli pojan erikoistoive. Aika hmmmmm... isot niistä tuli, mutta poika tykkää ja sehän on pääasia. Pipo on ollu päässä lähes koko ajan. :)

Ohje: Novita kevät 2008, palamikkopipo s.11 soveltaen
Lanka: Mambo
Puikot: 7 mm

Tämmöttiis tälla kertaa. Millonkahan mä oikiasti saan esiteltyä sen yhen neuletakin, joka on oottanu jo luvattoman kauan. Ens kerralla vaikkapa kuvaa koiranpennuista tai sitte ei? Moikkelis koikkelis!

Kevvään eka piknikki

(Edit. Yks kuva vaihettu...)
Oon ollu kohta 6 viikkoa "yksinhuoltajana". Mies on pakollisella työkomennuksella ja vielä ois viikko tätä rumbaa eessä. On voimat ja hermot vähissä, myönnetään. Jottei koko hiihtoloma menis pipariks yritin kehitellä jotaki. Loma uhkaa lässähtää kokonaan, sillä tiistaina ensimmäinen ilimotti että mulla on korva kipiä. Keskiviikkoiltana toinen. Keskiviikkona päivällä pienimmäinen alako olla tosi räkänen ja illalla ahisti henkeä jo aikalailla. Tälle päivälle olin luvannu, että mennään pulukkamäkkeen evväitten kans. No ei menty ei. Sain eilen vinkin, että retkeillä voi kotonakin. (Mun aivot ei toimi ennää.) Menimme piknikille olohuoneeseen. Oli onnistunu reissu kaikin puolin. Vaati multa kyllä hieman panostusta ensin. Tein torttutaikinalevyistä pasteijoita: sissään kinkkua, metvurstia, juustoa ja eiku uuniin. Toinen nopia juttu: sekoita kaikki aineet keskenään suklaapiirakka. Mikrossa kuumennettuja nakkeja, kerrosvoileipiä, suklaata ja mehua. Kertakäyttöastiat. Kynttilä palamaan, vaikkei se ehkä kuulukkaan piknikkiin. Toisiks nuorimmalle tein riisihiutalepuuron ja riisikakkuja, hän ei voi syyä edelleenkään ku 10 ruoka-ainetta, ei oo yhtään allerginen ei. :( Pian kaikki saatiin kassaan ja piknikki oli valamis alakamaan. Laitoin olokkarin matolle liinan ja siihen leiriydyttiin. Hauskaa oli. Syömiset oli huippuluokkaa ja kaikilla oli mukavaa. Lapsia nauratti kovin tämä meiän erikoinen retki. Kiitos vaan Tinttamari vinkistä. Toteuttamisen arvonen. Eli kevät on nyt virallisesti avattu. :D

Eilen posti toi Sukka o mu juttu blogin emännöijältä postia. Hän oli neulomassa sukkaa vihreästä nallecolorista ja lanka meni loppumaan kesken. Jätin blogiin viestiä, että voin laittaa lankaa tulemaan, jos haluaa. Rouva x ei siis pyytäny lankaa missään. Aattelin etten ite haluais tehä toiseen sukkaan eri väristä kärkeä, siks tarjosin apua ku mulla kerran oli sammaa lankaa. Lapset tuhosivat suklaan äsken piknikillä, sillä mun karkkilakko on kestäny jo yli 2 kuukautta. Oon ylypiä. Kiitos langan pallauttamisesta ja suklaasta lasten puolesta.

Viime lauantaina olin Tuulian paitapajassa. Paja oli antosa ja nyt on ainaki periaate tiiossa miten voi neuloa paian ylhäältä alas iliman saumoja. Harjotuspaita on edenny jonku verran lauantaista. Saa nähä ossaako sitä kuitenkaan tehä ainuatakaan paitaa tuolla menetelmällä. Ohojeet on englanniks. Pitäs ensin suomentaa ne... Oli hyödyllinen päivä kaikkinensa. Opeteltiin monta uutta jujua ja tekniikkaa. Näin tietysti monta neulojaa, kaikki uusia tuttavuuksia mulle. Oli mukava tavata.

Vuojen lopulla miehen pikkusisko kysy josko tekisin hälle lapaset. Kyllä teen, vaikken näitä tillaustöitä harrasta liiemmin. Sovittiin että hän hommaa langan ja mä neulon. Jäin oottamaan minkälaista lankaa sieltä tulisi. Sain kerän mustaa Tempoa. Paksulanka ei oo kaikista mielusinta neulottavaa, mutta luvattu mikä luvattu. Aattelin tehä päälle leviän palamikon ja muuten pelekkää siliää neulosta. Löysinki Novitalehestä lapaset tempolangalle. Tein sen ohojeella jonku matkaa, toisen lapasen puoleen välliin, kunnes totesin että tullee liian pieni. Purkuun. Lissää silimukoita puikolle, knit prot pois ja halapa-hallin 2€ bambut kehhiih. Johan alako lyyti kirjottaa. Nopiaan tuli valamista. Saaja oli tyytyväinen, sehän on pääasia. (Nää valamistu siis jo ennen loppiaista.)


Ohje: Novita syksy 20009, mallista 66. mukkaillen, silimukoita 28 varressa
Lanka: Novita tempo
Puikot: 7 mm

Nyt puikoilla on kohta jo ruuhkaa. Mikkään ei tunnu valamistuvan. On sukkia usiammat, pipoa, tunikaa, pikkupaitaa, isoapaitaa jne. Eli neulottavaa riittää, onneks. ;) Tuntuu että viime aikoina on ollu intoa neuloa enemmän ku taitoa. Purkamista oon harrastanu kiitettävästi. Ärrinmurrin... Ei pääse ylypistymään että jotaki ossais. :) Mukavaa maaliskuuta ite kullekki. Pittää lopettaa tähän, kohta kuitenki joku herrää ja tää jää kesken. :)

Voittajat

Nonni, arvontaan ei voi ennää osallistua. Arvoin äskön voittajat, kyllä kaksi kipaletta, sillä joku ihimeen hellämielisyyspuuska iski. Onnelliset voittajat on siis Artesanity ja Tess . Jättäkää osotetietonne mailiin napinneuleet@suomi24.fi ni saan voitot postiin.

Pallaan vielä kommentointiin, kommentoin kommentteja. ;) Asia kirvotti keskustelua, mutta kappas vaan yhtään semmosta tyyppiä, joita aattelin tekstiä kirjottaessani, ei edelleenkään kommentoinu. Sammoilla linjoilla olin suurimmaks osaks kommentoineitten kans. En kyllä oleta tosiaankaan, että kellään ois mahollisuutta kommentoia joka postaukseen, enhän itekkään tee niin. Vastalauseita tuli ns. pakkokommentoinnista. Oon sammaa mieltä osittain. Musta on mukava jättää ainaki joskus jotaki kommenttia. En ylleensä kommentoi sillon, jos teksti liikkuu jossaki ihan muussa ku käsitöissä. Sorrun itekki siihen, mutta harvemmin. Vastakommentointia harrastan ite, sillä se on mukava velevollisuus tiettyyn rajjaan asti. Se ei suinkaan oo mulle pakko. Kaikkia blogeja ei voi seurata, enkä ota automaattisesti seurantaan jokkaista blogissani vierailevaa. Kaikkia ei voi miellyttää. Tässä kommentoinnissa on hyvä säilyttää tietty vappaus suuntaan jos toiseen, mutta mää ainaki tykkään saaha kommentteja. Multa ei luonnistus semmonen, että kirjotan vaan vaikkei kommentteja tuliskaan. Jos kommentit näyttäis nollaa jatkuvasti, sillon loppus motivaatioki. Joku tekkee eri tavalla, mutta mää teen näin ja koen sen hyväks mulle. Keskustelu jatkukoon tahi loppukoon, kuinka vaan.

Aika vierii semmosta kyytiä etten meinaa kyyissä pysyä. Ois valamistuneita ja asiaa vaikka kuinka. Tullee taas sellanen megapitkä kirjotus. Huoks*. Täytyis blogata vissiin vähän usiammin. No asiaan. Viime vuonna en siis teheny yhtiäkään aikuisten sukkia. Tarve niille tuli äkimpää ku arvasinkaan. En tiiä mikä niille mun 15 vuotta vanhoille villasukille oikeen tuli. Niihin tuli kolome reikää! Voittako kuvitella...... Äkkiä sukat puikoille nallelangasta. ;) Hih, joo ne herkes nauramasta viimeinki. Sukista tuli hyvät. Meinas kyllä rueta potuttamaan, sillä solomujen jäläkeen värit alako tulla eri tavalla. Purin tietysti, sillä mun sukat ei saa olla mitä tahansa, sekametelisoppaa. Arvatkaa vaan miten kävi sukkien lopussa? Joo, niissä on eri väriset päät, sillä kummasti taas rupes värit tulemaan nopiampaa. Laskin nelijään (4) eri kertaan, että kerroksia on tosissaan saman verran. Hmph. Ei kiva, kaikki luulee että ne on eri kokoset. Pitäskö lähestyä novitaa.... tuumii... Tässä todistusaineistoa.


Ohje: Novita sukkataulukko
Lanka: Nalle syksy
Puikot: 3mm

Tunnustetaan tunnustetaan... Näitäki sukkia edelsi ongelmia. Ne punaraitacoloritiesmitävärejä -sukat on tässä jamassa. Liian tiukat, purkuun.

Sitä seuraavat tässä. Tulis hyvät muuten, mutta en tykkää että tuo Ilun ihanainen lanka läikittyy tuollain. Eka kosketus Ilun lankoihin, ei oikeen vakkuuta mua. Mietin jatkanko vai mitä teen. Todennäkösesti puran. Nallesukat oli kolomannet sukat, jotka alotin. Eli kolomas kerta toden sanoi.

Ostin lankaaki pitkästä aikaa, sillä paikallinen lyö luukut kiinni. Menin sinne pelastamaan muutaman kerän. Parhaat oli jo viety päältä. Kuka, määkö hias? Rose mohairit hyppäs puikoille. Kauhiaa neulottavaa muuten. Valamistumistoive ehkä viien vuojen päästä. ;)

Joo eiköhän tää riitä tälle kerralle. Lissää valamistuneita oottaa. Hyvvää viikon jatkoa ite kullekki.

Nallelanka nauraa

Kommetteja on sadellu ihan kivasti viime postaukseen. Lissää vielä oottelen...

Tiiättäkö miltä nallelangan nauru kuulostaa? Mä tiiän. Se on ivallista ja kuulostaa kutakuinki tältä: kjäh kjäh kjäh vuah hah hah hah hah haa käh kjäh käh kjää.... En oo mikkään ylin ystävä sen kans, ennää. Oon neulonu viime aikoina vain ja ainoastaan nallelankaa, mutta en neulo ihan hetkeen (toivottavasti) ainakaan. Siis mistä kiikastaa niinkö?

Vauvan lakki nro 2:lle kävi juuri niin ku Suvi arveli. Seki oli valamistuessaan jo liian pieni vauvalle. En neulo uutta ainakaan vielä.

Ohje: Novita talvi 2009, nro 87 (36 silimukkaa)
Lanka: Nalle
Puikot: 3mm
Koko: n. 60 cm

Seuraava murheenkryyni oli pojan villasukat. Niissä oli säätämistä ja purkamista koko ajan. Nää oli ekat sukat nallesta, koska lapset on valittanu ettei paksummat sovi kenkiin. Kantapäässä piti kikkailla, tein aina 2 oikian puolen kerrosta samalla tavalla eli alotin ekat 2 krs nostamalla silimukat ja seuraavat taas tikkaamalla ekat silimukat jne vuorotellen. Ihan hyvät kuitenki tuli, vaikka on varmaan epäonnisimmat, eniten puretuimmat sukat ikinä.

Ohje: Novita sukkataulukko
Lanka: Nallecolori
Puikot: 2,75 mm (liian ohuet)
Koko: n. 25

Tyttö ilimotti loppuvuojesta: "Äiti mun on PAKKO SAADA punaset villasukat." Sopivasti pukki toi punasta nallea. :) Tytön sukat onnistu vähän paremmin ku eelliset. Jou'uin silti säätämään näissäki. Ei passannu puikot vieläkään ja silimukoita oli liian vähän edelleen ts. sukat on tiukat. Vennyy ne onneks vähän. Aaaaaarrrggghhhh. Pitäs tehä näille lapaset kaveriks. Arvaa vaan kiinnostaako?

Ohje: Novita sukkataulukko
Lanka: Nalle Talvi
Puikot: 3 mm
Koko: n. 26

Viimesimpänä junasukat. Näihin lisäsin silimukoita varteen ja puikot oli vähän isommat. Mulla on vissiin tosi tiukka käsiala, sillä nää vois mahtua just jollekki keskoselle. Tympäsee. Näitten piti mennä kaverin vauvalle, koska hän on ihhaillu Suonan tekemiä junasukkia monneen eri otteeseen. Lupasin tehä vauvallensa sellaset. Vaatii vissiin hienosäätöä kaikki nallelangalla tekemäni työt. Jospa seuraavat junasukat onnistuis, ei ne ei oo nallesta. ;)

Ohje: Junasukat
Lanka: Nallecolori
Puikot: 2,75 mm

Kaikenhuipuks katkasin ihanaisen knitpro-puikon junasukkien loppukavennuksissa. Ahaneella oli kakkanen loppu. Halusin saaha nää valamiiks eillisen aikana. No sainki, mutta hinta oli kova. Onneks settiin kuuluu 6 puikkoa, vielä on 5 ehejää.

Alotin illankaiheessa sukat itelleni mutta jostaki kumman syystä puikot on 2,5 mm metalliset addit ettei taas katkia puikko. Lankana ei oo nallea vaan regian sukkalankaa, jossa on 10 vuojen takkuu, pitää testata. Kerällä lanka näytti hyvältä, mutta nyt se on aika hmmmmm. mielenkiintosen näköstä.

Loppu hyvin kaikki hyvin, vaikka aina vaan ne käkättää mulle ivallisesti, kuuletteko? Siihen käkätykseen yhty kaikki nalle-kaverit kaapista, voi voi. Vielä mä niille näytän (*vannoo*). Tässä vaan osa nalle-kavereista.


Seuravalla kerralla lissää valamistuneita ja arvonnan lopputulos.

Vuosikas

Vuosi sitte julukasin ensimmäisen blogikirjotuksen. Muistelin, että vasta helemikuun lopulla oisin alottanu, mutta asian tarkistettuani totesin että tännään se vuosi tullee täyteen. Nyt täytyy postata ja kiireesti, jos vaikka joku kävis lukemassa...

Vuosi on ollu antosa, oikeen todella. Oon saanu palijon uusia tuttuja ja blogeja on seurannassa kiitettävä määrä. Noh, viime aikoina sattuneesta syystä en oo ehtiny vierailuja tehä, saati kommentoia. Mutta kyllä vielä joskus, toivon ma. Oon pohtinu hartaasti jatkanko vaiko en, ku ei tuu kommentteja ku muutamalta ihanalta tyypiltä (vilikutus teille***).

Nyt kannattaa hypätä yli, jos ei halua lukia valitusta. Ihtiäni harmittaa tällanen asia... Joitaki blogeja oon seurannu alusta alkaen ja kommentoinu aktiivisesti vauvan syntymään asti. Arvannette etten oo saanu yhtäkään kommenttia niistä. Byäääääh. :( Ehkä nämä bloggaajat pittää mun blogia tylsänä ja tavanomasena, ku en neulo engelsmanniks ja tee uppeita luomuksia. Ei tänne kannata tuhurata kallista aikaansa jättämällä kommentin. Noh, ossaan mäki olla ilikiä, heh heh, ossuupa ommaan nilikkaanne. Päätin, etten ennää kommentoi noissa blogeissa ja luultavasti käynnitki lopetan kokonaan, vaikkei täälä sitte kävis ennää kukkaan. Joku vettää tästä arvatenki herneen sievään nokkaansa, sillä "tämähän perustuu vappaaehtosuuteen koko juttu". Näin on närreet ja männynkävyt, mutta ois mukava saaha ees vastaus niihin kysymyksiin, joita oon esittäny. Ymmärrän, ettei kaikkia voi miellyttää, enkä sitä yritäkkään. Tää mun pieni blogi on mun tyylinen tämmösenään. Toinen asia joka mua sylettää, on se, että sanotaan: "et oo sitte kirjotellu". No voisin heittää vastakommentin: "et oo sitte kommentoinu". Jospa jollaki lamppu syttys... Tämmönen vuodatus on kyteny tuolla syömmen sopukoissa jo jonku aikaa ja nyt se halus tulla sieltä ulos mua ahistamasta. Ugh, oon puhunu. Sana on vappaa.

Sellasta tämä ihimisen elo on. Joku asia ottaa pattiin enemmän ku toinen. Jos mennee liian vakavaks, ni saahan tän blogin kannet kii kokonaan. Omahan on valinta mitä tällä teen. Tän kirjotuksen alla on syvällistä pohintaa kelle ja miks oikeen bloggaan. Lopputulemaks sain, et itelle, mutta myös teille sielä ruu'un toisella puolella. Motivaatioita kirjotteluun ei ois, jos ei ois ainuatakaan lukijaa. Joten sinä sielä, just sinä! Jätä mulle pieni vinkki, miks käyt täälä ja mitä täälä kenties haluaisit näkyvän ja olevan joskus. Eikä sitte kopsata mitä muut on sanonu. Osallistuminen on vappaaehtosta, mutta jos oikeen hyvin käy, nakkaan jotaki teistä jollaki kivalla joskus... Aikaa on hammaan tulevaisuuteen. :D

PS: Mulla on uus "lelu". Ei, se ei liity neulomiseen. Se pissaa lattialle (siivoaminen on kivvaa). Se haukkuu yöllä yöpöyän takana. Se syö maton hapsuja. Se juoksee unissaan. Se on ihana ja oon aivan raxtunu siihen. Se on pieni seropi-koiranpentu. Vuh vuh vaan sullekki.

Katsaus viime vuoteen

Hellurei ja hellät tunteet! Vihdoin ja viimein piän sanani. Aika on hurahtanu tooooosi nopiaa. Rohkenen kuitenki vielä palata viime vuojen valamistuneisiin. Ihan ihtiäni varten laitan listaa mitä sain tehtyä. Loppuvuosi meni kyllä kokonaan "hunningolle" neulonnan suhteen johtuen vauvasta, mutta en valita. Alotin sillon montaki pientä työtä, joita oon nyt saatellu valamiiks. Ne esittelen vasta seuraavalla kerralla, ettei tästä tuu jättimammuttipitkä sepustus taas. Mulla ku tahtoo olla taipumus sellaseen, ette oo varmaan huomannu. ;)

Nonni... Valamistuneita on yhteensä 23 kappaletta. Ihan kivasti mun mielestä, jos ottaa huomioon sen ajan minkä ehin oikiasti neulomaan.

-sukat: 3 paria
-lapaset,kämmekkäät: 6 paria
-pipot: 6
-lasten paitoja: 3
-naisten toppi: 1
-kolmiohuivit: 1
-villahousut: 2
-muut: 1 (calorimetry)

Äkkiseltään huomasin, etten oo teheny yhtiäkään aikusten villasukkia. Itelle pitäs tehä sukat tai oikiastaan kahetki. Jospa asia korjaantuu tämän vuojen puolella.

Seuraavaks esittelen kaks viime vuojen puolella valamistunutta pikkutyötä. Nämä molemmat alotin ennen vauvan syntymää ja ne valamistu lokakuussa. Pojalle lapaset, ihan perussellaset.

Ohje: Omasta päästä kait, 40 silimukkaa
Lanka: Nallecolori
Puikot: 3mm (muistaakseni)
Koko: 3,5vuotiaalle

Vauvan myssyn tarina on surkuhupanen. Neuloin myssyn nopiasti valamiiks, mutta viimeistely ootatti jonku aikaa. Ku sain sen tehtyä, oli myssy jo liian pieni vauvalle. :( No ei muuta ku uutta puikolle... Mutta miten siinä kävi, arvaappa huvikses? Vastauksen, sen kuulet seuraavalla kerralla.



Ohje: Novita kesä 2009, malli 85
Lanka: Nalle
Puikot: 3mm
Koko: 50cm/vastasyntynyt, silimukoita 30

Nyt on saatu viime vuosi pakettiin. Lopuks kysyn, teikkö uuen vuojen luppauksia? Jos, ni minkälaisia? Mä otin oikeen kunnon koetinkiven itelleni ja alotin karkkilakon ja painonpuotuksen. Nyt otetaan akasta mittaa, mihin siittä oikeen on! Kulunutta kuuta on menty etteenpäin semmonen 2,5 viikkoa ja karkkilakko on pitäny. Hyvä minä, hyvä minä! (Saa muutki kehua.) On ollu vaikiaa, vieläki joka päivä tekkee mieli karkkia, mutta yritän olla kovana. Oon sokeririippuvainen ihan selevästi... Painoa on tippunu muutama kilo, hittaasti ja hartaasti ois tarkotus ejetä imettämisen vuoks. Painoa pitäs puottaa niin hirmunen määrä, etten kehtaa sitä ainakaan vielä julukasta... joku kuitenki tippuu tuolilta ja saa itelleen selekäsäryn sen takia. Vyötärönympärys on kaventunu kyllä huimasti, en tiiä kumpi valehtelee, vyötärö vai mittanauha. ;)

Seuraavalla kerralla lissää valamistuneita, sillä niitä on jo kolome kappaletta oottamassa, kohta nelijä. Puikoilta valamistuu hilijalleen lissää. Mulla oli varmaanki jonkulainen neuleblääääääh vauvan syntymän jäläkeen, sillä nyt haluaisin tikata kokoajan. Kiintiössä on vaijjausta. Mukavaa tammikuun jatkoa kaikille! :D

Viimenen paketti snyltä

Kiitos kommenteista, joita on tippunu blogiin hilijakseen vaikken ookkaan ehtiny mittään kirjottamaan. Mukavaa joulun jatkoa kaikille! Tarkotus ois palata blogin parriin jahka aikaa on enemmän. Vauva on kasvanu kovasti ja on topakka 3 kuukautinen. Mahavaivoja on yhä iltasin ja aika hoiettava tappaus vauva on. Eli puikkoja en oo heilutellu oikiastaan ollenkaan. Esittelemättä, valamiina on yhet lapaset ja vauvan lakki. Puikoilla toinen vauvan lakki ja 3v pojalle villasukat. Lisäks kauan kesken ollu "punanen paholainen" mutta siittähän ei puhuta... ja yhestä takista puuttuu YHÄ ne napit... Joo seli seli vaan, mutta en oo jaksanu vaikka oisin halunnu. Kai se on vanahuus tullunna meikäläiselle ku ei jaksa ennää. Valavominen vie mehut, vaikkei vauveli kovin pitkiä aikoja yöllä valavo, sen kunhan saa massunsa maitoa pullolleen niin jatkaa unia. Äippää vaan nuo yölliset tissutteluhetket piristää ja uni karkaa. Nyt asiaan...

Niinpä vaan kaikki kiva loppuu aikanaan. Jouluaattona aukasin viimesen sny-paketin. Lähettäjäks palijastu Nilla. Luulin syksyn aikana tietäväni kuka pakettien takana on, mutta mehtään meni mun arvaukset. Emollekki sattu pieni lipsahus ja sain tietää salaseni nimen marraskuussa, mutta enpä arvannu siittäkään. Suurkiitokset Nillalle mukavista paketeista! Iso plussa siittä, että paketeissa oli palijon sellasta jota toivoin. Nillan blogissa en oo aktiivisesti käyny, mutta kumminki aina sillon tällön eli et ollu ihan uus tuttavuus. Tuun taas kurkkimaan blogiis, kunhan aikaa on liikaa. ;)

Mitä sieltä viimesestä paketista palijastu? Ihanaa pehemiää lankaa, siittä jotaki itsekkäästi itelle. :D Eri kokosia silimukan leppuuttajia (näitä toivoin), 3,75mm knit pro-irtopäät (näitä toivoin myös), suojelusenkeli mulle nimellä varustettuna(ihana) ja 4 kappaletta tuikkuja. Paketti oli nätisti koristeltu. Itetehty kortti oli kaunis, sammaa tyyliä paketin koristeitten kans. Kaunis kiitos mukavasta ja tarpeellisesta paketista! Kaikki tarvikkeet mennee käyttöön takkuulla.

Entäpäs sitte oma snyni kelle paketteja pistin? Hih, se on vielä sallaisuus. Tässäpä yks vinkki, jos salanen ystäväni sattuu täälä käymään. Ens viikolla lähtee postissa kirje, jossa palijastan henkilöllisyyteni, jos sny ei oo arvannu vihijeistäni kuka lienen. :) ;)

Jospa niitä valamistuneita tulis esittelyyn piankin? Toivottavasti. :D Mutta jollei, niin hyvvää uutta vuotta 2010 tasapuolisesti kaikille täälä pistäytyjille!!!