Ekaks kiitokset kaikille kommentoijille ja onnittelijoille. Kaikki luin ajatuksella läpi. Oon onnellinen teistä blogiystävistäni, joista oikeastaan kaikki ootte ns. tuntemattomia. Jättäkää jatkossaki ihania viestejänne, niistä mää tykkään. Yritän olla tällä kertaa lyhytsananen, etten saa kaikkia kaikkoamaan "ku taas on semmonen mammuttipitkäteksti". Kuvia vähän enemmän tällä kertaa.
Ketähän mä yritän huijata tuolla otsikolla? Teitä, lukijani. :) Viime lauantaina oli kyllä aika tehokas päivä, sillä sain vihdoin ja viimein selätettyä sen "kauhian" ufon ja tehtyä loppuun pojan Bluebell-pipon. Pipo ei ollukkaan kovin palijon kesken. Purin vihreän ossuuen, tikkasin sinistä vähän lissää ja vihreä ossuus toistamiseen. Sitte vaan lankojen päättely ja pipo valamis käyttöön. Nyt vaan tuntuu viime kesänä toiselle pojalle tehty mustikkapipo hyvin tavalliselta, ei minkään näköseltä, ku tää on koristeellisempi. Noh, se on vaan mun mielipie, poika ainaki pittää pipoa edelleen tyytyväisenä. Kiitos Kaisalle neulonta-avusta Bluebell-pipon alun takkuilussa. En ois varmaan hoksannu missä tein väärin, ellen ois saanu ohojausta. Sain alakuun kuvion kiertämään. Kyssyin Kaisalta neuvoja, sillä Kaisa oli teheny samanlaisen pipon.
Ohje: Bluebell-pipo
Lanka: Novita Tennesee
Puikot: 3,5mm
Pipon valamistuttua oli pakko tarttua härkää sarvista ja alottaa ufon tuho. Sain paljon kannustavia kommentteja ufon suhteen, kiitos niistä. Silimukointi ei niin hirviän kauhiaa ollukkaan, väärä luulo siis. Otin Stitch 'n Bitch - neulojan käsikirjan kauniiseen kätteeni ja lueskelin vähän silimukoinnista. Tuohan vaikuttaa ihan iisiltä, tuumin. Saatuani lapset päikkäreille, tartuin toimeen. Jäläki oli siistiä, se yllätti mut. No oli sitä silimukoitavaa 270 silimukkaa ja meinasin tuskastua välillä "ku nuo silimukat ei koskaan lopu". Pari virhettäki tein, mutta niitäpä ei huomaa, läl-läl-lää. Tässä teille pari kuvaa. Kuva ei oikeen mairittele tällä herkellä mun kroppaa johtuen "pyöristymisestä", virn*. En oo vielä osannu päättää tykkäänkö tästä vai en, mutta joka tappauksessa on varmaa, että ennää en näitä lankoja pura. Piste.
Ohje: Moda 3/2004, malli 17 muokattuna
Lanka: Novita Alabama
Puikot: 3mm yläosassa ja 3,5mm alaosassa
Muuta: Ylä- ja alaosa silimukoitu yhteen
Täältä löytyy myös tekstiä ufostani.
Seuraavaks puikoilta tipahti vauvan tossut, joille ei rehellisyyen nimissä mulla oo tarvetta. Siis mullahan on nuita tossuja jo punaset, siniset, valakoset, vihreät... Sukkuun on tulossa vauvoja, ni varmaan joku pahhaa-aavistamaton saa ne. Näissä on sekotus paria eri ohojetta. Varsi on Novitan muksu-ekstrasta 2008 ja loppuosa on sävelletty yläasteaikasesta ohojeesta, jolla oon teheny monet tossut. Nämä tein täysin saumattomasti. Ei huvita mitkään ylimääräset ompelutyöt ja kokkeilin saisko näistä saumattomat. Jos tossut jää itelle, luultavasti värjään ne sitte sopivalla sävyllä tulijan sukupuolen mukkaan syksymmällä.
Ohje: Novita muksuekstra 2008 ja yläasteella saatu ohje (moniste)
Lanka: Novita nalle
Puikot: 3mm
Vielä... Koeneuloin Taluttimen tuotoksia -blogissa olleet miehen kämmekkäät. Miesten kämmekkäitten ohojeita ei tosiaankaan oo tullu vastaan liikoja. Tuntu hassulta neuloa helteellä villaa. Nämä pääsee lämmittämään miehen käpäliä sitte syksyllä. Miksei kesälläki, jos tullee vilu. Mies kyllä virnuili, että pittääkö hän näitä sitte yölläki. ;) Talutin varmaan julukasee ohojeen jossain vaiheessa, luulisin.
Ohje: Taluttimen tuotoksia blogista, ei vielä julukastu
Lanka: 7veljestä
Puikot: 3,5mm
No ei otsikko ihan huijjausta ollu, mutta nämähän oli tämmösiä pieniä töitä kaikki. Nyt puikoilla on Shaminan lähettämistä langoista neuletakki itelle. Se valamistuu joskus, sillä ei oo mikkään hirmusen nopiatekonen neule. Mutta seuraillaan kuinka sen käy.
Mukava että jaksoit tänne asti, vaikka ei tämäkään teksti niin lyhyt ollu. Nauttikaa helleviikonloppusta. Mä ainaki aion paahtaa nahkaani tuola pihalla niin palijon ku mahollista. Muistakaa aurinkorasva!