Aamu alako oikeen tosi terveellisellä aamupalalla sänkyyn tarjoiltuna: jäätelöä 2 isoa palasta ja 2 valakosuklaalla kuorrutettua kakunpalasta. Niin se terveellinen ossuus, se oli iso muki teetä. Virn*. Mä oon taas sellasella tuulella, että tästä kirjotuksesta ei voi oottaa mittään järkevää. Oon varottanu. Lahajaa mä tässä vielä oottelen... Krhöhöm kröhöm vaan ukkoseni. On se tulossa, kai... En oo koskaan jääny iliman lahajaa, enkä jää nytkään. Ei oo vara jäähä tai sitte on maaliman kirjat sekasin tässä pikku mökissä.
Äitienpäivälahajasta sen verran, että se oli Moda-lehen tillaus. Ei mulla tietenkään ollu sormia pelissä tuossa, ei ossaa eikä arpaa. Ihan omin suurin kätösin näpyttelin tillauksen ja sitte viattomana miehelle, että tämä varmaan kävis äitienpäivälahajasta. Eka kerta ku menin hommaamaan itelle lahajan...
Pitäskö mennä jo asiaan eli käsitöihin. Tytön tunika kirvotti runsaasti kehuja. Suurempaaki suuremmat kiitokset niistä. On se ihana edelleen ja päällä ollu jatkuvasti. On nähty jos jonninmoista kerrospukkeutumista: tunika alla ja tunika päällä, tunika hammeen ja housujen kans samalla kerralla, tunika pitkähiasen paian alla jne. Täälä ois muotitoimittajille töitä. Oli mukava saaha kehuja, tuntu että ossaa tehäkki jotaki eikä vaan purkaa.
Jälleen on valamistunu pikkutyö, välityö taas. Ei se mohhairtunikan teko innostanu ennää ja ku muutama pikkusen yllytti jättämään sen kesätauolle, en muuta kehotusta tarvinu. (Kiitos kannustuksesta.) Sinne se jäi itkemään, ku sannoin sille että sua mä katon seuraavan kerran vasta syksyllä. Kyllä muaki vähän itketti mutta yritin olla karski. Niin se välityö. Kaipasin taas jotaki heleppoa neulottavaa. Olin ostanu 3 vuotta sitte langat nuken makkuupussiin, novitan palmaa. Muistiin itelle: elä osta PALMA lankaa ennää koskaan. Se on ihan kauhiaa neulottavaa. Ohojeessa neulotaan suorapala ja sitte yhistellään. No en takkuulla teheny niin! Pyörönä heti alusta lähtien ja sitte ees taas ku tuli vetoketjun paikka vastaan. Olokapäät yhteen kolomen puikon päättelyllä ja siittä taas etteenpäin suoraa ja huppu yhteen kolomen puikon päättelyllä. Tarvi ommella vaan alasauma. Käsin ompelin vetoketjun kiinni, mutta poikkeuksellisesti ommella surrautin sen vielä ompelukonneellaki ettei heti ratkia.
Ohje: Novita kevät 2007, malli 72
Lanka: Novita palma (hirrrrveä lanka)
Puikot: 4,5 mm
Muuta: Taas tyttö tykkää :)
Tein tuota makkuupussia keskussairaalassa vauvan maitoaltistuksessa (ei ollu maitoproteiiniallergiaa, onneks). Sielä yks rouva ihimetteli ku neuloin pyöröillä. Kerroin neulovani aina pyöröillä. Hän sitte ihimetteli, että miten sitä voi ku ohojeet on kappale kerrallaan? Sannoin muuttelevani ohojeita hieman. Kerroin välttäväni saumojen ompelua aina ku se on mahhollista. Näytin kuinka hyvä mä oon, heh heh (kuulittako ku taas henkiset henkselit paukkuu?). Ohojasin rouvaa mm. nettineulelehti Ullan sivvuille ja ylösalasin neuleen parriin, jne. Rouva oli ihan ymmyrkäisenä kaikesta. Ei se rouva ollu mikkään vasta-alakaja, hän virkkas sängynpeittoa... Tuli ihan ne ajat mieleen ku ite en ollu kuullukkaan mistään tällasesta. Rouva oli noin 40v eli ei mikkään ikäloppu, hirnhirn. :D Mä oon varrestani irti mutta ei kannata välittää. Ei oo tarkotus loukata kettään. Mä lähen kohta shoppailemaan, ou jee. Lämpötila huitelee 30 paremmalla puolella ja mä raxtan sitä! Jee jee. En nyt enempää pitkästytä teitä näillä mun päättömillä jorinoilla. Eläkää ottako liian tosissaan, mä oon vaan kolomekymppinen joka on onnellinen siittä. Hellurei!
Ps. Ei puhuta mistään fufoilusta mittään, eikös se menny jo?! ;)
