Laa laa lapasia

Tässä se mitä lupasin eli ajastettu postaus lopppuviikolle. Posti on vieny perille ne, mitä sen kuuluuki. Laitoin Anna hyvän kiertää -tempaukseen liittyen postia matkaan Nillalle ja Suville. Kysellessäni toiveita, molemmat toivo lapasia. Aattelin sitte tietenki tehä ne lapaset, että sais ees vähän yhtenäisyyttä paketteihin. Ku työelämään siirtymiseni koitti, lapaset oli valamiit peukaloita lukkuunottamatta. Niitä peukkuja en meinannu saaha tehtyä ollenkaan. Ei muka ikinä ollu aikaa. Lopputuloksiin oon erittäin tyytyväinen.

Nillalla oli toiveena pehemoset lapaset ja lankakaupassa konsultoin myyjää asian tiimoilta. Hän ehotti Dropsin Merino extra fine -lankaa ja kyllä se pehemosta onki. Kestävyyestä en ossaa sanoa mittään, omat merinolapaset (eri lankamerkki) kesti 1,5 v ja sitte tuli ekat reiät. Rrrrakastan palamikoita ja ne mielessäni lähin metästämään lapasmalleja. Eka aattelin Karismalapasia ja alotinki niitä. Pienet ois tullu. Google appuun ja johan löyty malli, tosin sormikkaille, mutta äkkiäkös näin taitava *kröhöm* neuloja ne muokkaa lapasiks. Sytteen tai savveen, meni miten meni, nuo mä teen. Ja teinki. Oon aivan raxtunu näihin, voisin tehä itelle samanlaiset ku ne omat otti ja teki reiän, viheliäiset. Tässä Nillan postaus lapasista.

Ohje: Drops 115-13 muokaten lapasiksi

Lanka: Drops Merino extra fine 100g

Puikot: 3,5 mm

Toisiin lapasiin lankatoiveita ei ollu, mutta sinistä väriä toivottiin. Oon teheny muutamat Tikrun Chevalier-lapaset ja nehän on oivalliset Suville, mun mielestä.  Siispä toimeks. Malli on kiva tehä ja nopiaan valamistuva. Mitä ne peukalot tässäki ootatti, mutta muuten. (Mun rikkimenneet lapaset on tällä samalla mallilla tehty.)

Ohje: Chevalier-lapaset

Lanka: 7veikka

Puikot: 4 mm

Eikö oo ihania? Kuvat on vaan ihan ällön surkeita, melekeen tekis mieli itkiä niitten takia. Mun tekemiä, kerranki onnistuneita, ihania kauniita lapasia ja palamikoita. Kyllä ihtiä saa kehua, saapas! Eikä naureta sielä yhtään. Pelottelin Suvia ja Nillaa että perästä kuuluu, eli ei ollu anna hyvän kiertää tempaus tässä, ehei. Mutta ehkä mittään näin ihanaa ei oo luvassa seuraavassa paketissa. Hei hei, tää lähtee neulomaan ku on kerranki hyvä fiiilis päällä. Määki ossaan jotaki!

Lokakuun loppu

Heipä hei pitkästä aikaa! Tämä mamma on siirtyny työelämään syyskuun lopussa ja bloggailu on sen myötä jääny lähes kokonaan. Aamulla kuuen aikaan lähen kävelemään bussille ja iltapäivällä nelijän maissa oon takasin kotona. Pitkiä päiviä. Oisin halunnu olla kotona, mutta ei ollu tällä kertaa oikein muuta vaihtoehtoa. Uus työ, perehytys hommaan... Oon iltasella niin naatti, että meen nukkumaan jo yheksän aikaan. Ei siinä palijon ehi puikkoja heilutella. En silti laita blogin kansia kiinni, sillä toivon mukkaan ehin jossain vaiheessa taas neulomaan enemmän.

Muistaessani tähän alakuun kiitän "neulova perheenäiti" -postausken kommenteista. Oli aivan huikea huomata miten kommentteja sateli ja miten ihania ne kommentit oli. Pipojen teossa oli jotaki erityistä, ehkä siks, ku tiesin lähteväni töihin. Neulominen oli jotenki haikeaa ja surullistaki. Kai siinä oli hormooneilla osasyynsä. ;) Eihän tuo kommenttimäärä mikkään mahoton oo, mutta blogissani ei kovin monesti oo saavutettu samanlaista määrää kommentteja. Työhönmenon jäläkeen, oon blogeissa käyny pikasesti, mutta en oo kommentoinu. Tiiätte, että kyllä Näppi täälä käy, vaikkei mittään näy.

Jeps mutta asiaan... Miehelle on valamistunu sukat, joita alotin sillon kummisetän sukkien aikaan. Aattelin etten saa niitä ikinä valamiiks, ku en ollu nuin ohuesta langasta neulonu sukkia, mutta hittaasti ja varmasti valamista tuli. Nämä on ollu valamiina jo ennen syyskuun puoliväliä. Sukat on ollu niin tiiviisti miehellä jalassa, että ku oon muistanu kuvvaamisen, sukat on ollu jossain muualla. Hyvät kuulema on ja lissääki sais tehä. Aattelin näitä eka issäinpäivälahajaks, mutta ku ne oli valamiina pöyällä, ni ne hävis siittä parempiin jalakoihin alta aika yksikön.

Ohje: perussukka, 72 silimukkaa (tiukka käsiala)
Lanka: Austermann step
Puikot: 2.5mm

Sukista pääsen yhteen kommenttiin joka on jääny kaihertamaan mieltäni. Sen jätti anonyymi-Outi Sukkia sotilaille -postaukseen ja kuuluu näin: Hieno idea sukkien neulominen, mutta toivoa sopii - että ne ovat hyvästä materiaalista ja hyvin neulottuja. Niin, että käyttäjälle ei tule harmia. Kysykää rohkeasti neuvoa jos oppi on hukassa, auttajia kyllä löytyy... Terveisiä Outille, oliko viesti tarkotettu kaikille ylleisesti vai vain mulle? Josko sukkien kutomistaitoni häntä eppäilyttivät, niin en oo vielä teheny ainoitakaan epäonnistuneita sukkia 7veikasta. Tuossa kampanjassahan toivottiin sukkien olevan 7veikan vahavusesta langasta tehtyjä. Jos Outi oli käyny lukemassa tämän postauksen ja sen perusteella jätti tuon kommentin, niin muistutan että purkamisen ja säätämisen jäläkeen lasten sukista tuli käyttökeleposia ja molemmat sukat on tälläki hetkellä lapsilla aina ekana jalassa, jos eivät oo pyykissä tai hukassa. Vauvan sukista tuli liian pienet ja niitä en pura, piste. En voi vastata muitten puolesta siittä, minkälaisia sukkia hyväntekeväisyyteen tekevät, mutta itelläni tämä on ensimmäinen kerta ku neulon yhtään mittään hyväntekeväisyyteen. Haluan uskoa, että hyväntekeväisyyttä harrastavat tekkee vain ja ainoastaan hyviä tuotteita, eikä sellasia mitkä ei kelepaa kenellekään. Yhet sukat, jotka oon teheny tuohon kampanjaan, onnistu hyvin. Toiset on parhaillaan puikoilla.

Posti on tuonu aikapäiviä sitte arpajaisvoiton Suvilta. Sain 3 kerrää purolankaa värissä, jota olin katellu kaupassa sillä silimällä. Niinhän siinä sitte kävi, että kävin hakemassa vielä vähän lissää tuota sammaa lankaa. Ohops. Mitähän näistä tekis? Ehotuksia? En yhtään tiiä, huoks* Mun ei pitäny ostaa tätä lankaa, mutta ku halavalla sai, jotenki lankesin. Enpä oo viime aikoina hirveästi lankoja ostanu, parit puikot kyllä ja yhen kaapelin knit pro-puikkoihin. Kaunis kiitos Suville mukavasta arvontavoitosta.

Tällä kertaa tämmönen pikapostaus. On mulla muutaki valamista, mutta ne on vasta lähössä postiin... Vilikutuksia sinne jonnekki ;) Lupasin joskus, etten alota uusia töitä ennen ku ne vanhat alotetut on tehty. Jotenki ehkä unohin sen ja oon alottanu 5! uutta työtä. Niistä 2 on valamiina (seuraava postaus) ja 3 ihan kesken. Hukun kohta nuihin valamiihin siis keskeneräsiin... Seuraava postaus on ajastettu loppuviikolle, uskokaa tai äläkää. Pysykää linjoilla, eläkää aivan unohtako mua. Mukavaa talaven ootusta kaikille. Oottako muistanu siirtää kelloja? Heissulivei taas.

Neulova perheenäiti

Olipa kerran neulova perheenäiti. Perheenäiti eli pitkää ja kuumaa kessää ja otti aurinkoa. Puikkoihin hän ei koskenukkaan ennen ku kesä alako olla loppuillaan ja kallistumassa syksyyn. Sillon neuloja heräs, että lapsillehan piti tehä kesäpipoja. Neulova perheenäiti koki syyllisyyen tunteita, että lapset olivat iliman pipoja. Onneks lapsille oli toisenlaisia päähineitä helteillä, ettei niitten päänupit vallan kärventyny.

Neulova perheenäiti tarttu puikkoihin. Langat hän oli ostanu aikapäiviä sitte. Ensimmäiseks pipomalliks valikoitu pipo tyttärelle. Neuloja neulo kerros toisensa jäläkeen. Hän neulo pippoon kauniita ajatuksia kauniista kasvavasta tyttärestään. Hän toivoi suojelusenkeleitä eskaritielle. Hän toivoi hyviä käytöstapoja ja onnea. Ennenkaikkea neuloja neulo pippoon palijon rakkautta. Ku pipo valamistu, laitto tytärlaps sen onnellisena päähänsä ja meni heti esittelemään naapurin äitille "mitä mun äiti on mulle teheny". Naapuri tietysti ylisti pipoa ja sen tekijää hienoin sanakääntein. Sai neuloja itekki tuosta osansa seuraavan kerran lasten kans pihalla ollessaan. Tätä neulova perheenäiti kaipaski ja hänen itsetuntonsa kohos lähes piliviin. Hetimmiten neuloja otti seuraavan pipon puikoille...

Tytöllä ponnari takaraivolla...

                                   

Ohje: Adalmiina-pipo Ullaneuleesta

Lanka: Tennesee vajjaa kerä

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Valamis: 24.8.2010

Välillä neulova perheenäiti joutu haaveitten valtaan. Hän toivoi, että hällä ois vielä joskus pienen pieni suloinen tyttövauva. Neuloja oli alottanu tuolle haaveenkohteelle jo piponki, joka oli jääny kesken, koska ei ollu sopivaa lankaa. Haaveitten syvimmillä hetkilllä neuloja sai oivalluksen. Hänellä on ympärillään loistava yhteisö, miksei hän pyytäis apua sieltä. Lausuttuaan ääneen toiveen vihreästä lankanöttösestä, hän sai nähä, miten toive kuultiin ainaki kahella taholla. Neuloja oli aivan liikuttunut. Hän sai sähköpostiin viestin, jossa oli kuva langoista. Postilaatikko kolisi jo parin päivän päästä ja neulova perheenäiti sai saattaa puikoilta pienen vaaleanpunasen pipon. Piposta tuli ihana. Neuloja sulki sen haaveisiinsa ja talletti työn visusti. Neuloja kiittää Irinaa jälleen kerran. Kiitos myös Riikkikselle tarjouksesta, jota ei tarvinu käyttää. Pipo valamistu ja ehkä hamassa tulevaisuuessa se saa käyttäjänki. (Ei, neuloja ei ole raskaana tällä hetkellä.)

                                    

Ohje: Rose-pipo Ullaneuleesta

Lanka: Tennesee ja tuntematon lankanöttönen Irinalta

Puikot: 3,5 mm

Valamis: 27.8.2010

Tämän jäläkeen neulova perheenäiti jatko aikasemmin alotettua työtä. Pipo tuli lämmikkeeksi koululaiselle, joka kiitollisena pitää kaikkia neulovan perheenäitin hälle tekemiä tuotoksia. Neuloja neulo, neulo ja neulo vieläki ahkerammin. Hän ajatteli kovin arkaa ja herkkää poikaansa. Tunsi pistoksia sydämessään pienen poikansa vuoksi, miten hän pärjääkään koulussa. Poika on niin kiltti. Tähän pippoon neuloja neulo erityisesti rakkautta, suojelusenkeleitä, rohkeutta, reippautta ja hyviä kavereita. Toivottavasti pipo tois kantajalleen monenlaista hyvvää. Silimät loistaen pieni koululainen laitto pipon päähänsä ja siittä hetkestä alakaen se on sielä ollu lähes koko ajan. Paras kiitos neulojalle.

                                        

Ohje: Aatos-pipo Ullaneuleesta

Lanka: Tennesee vajjaa kerä

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Muuta: Silimukoita 110

Valamis: 27.8.2010

Vielä oli jälellä vanhempi koulupoika. Hänelle oli tehty pipo muutama vuosi sitte. Tämän vuoks piti hänenki saaha uusi. Koulupoika on jo kovin iso ja rohkea, ainaki hän yrittää näyttää siltä. Tähän pippoon neuloja neulo intoa oppia uutta, kärsivällisyyttä kestää virheitä, joita sattuu aika monesti. Toivoin halua lähteä kouluun ja suojelusenkeleitä myöskin. Pipo on ollu päässä, mutta hieman eri tavalla ku pienemmillä. Poika tuumas mulle: "näin yläasteelaiset pittää pipoja" eli takaraivolla. Neulova perheenäiti ei oikeen tiiä, mitä hänen pitäs aatella tuosta asiasta, sillä poika ei oo yläasteikänen vielä hetkeen.

                                   

Ohje: Aatos-pipo Ullaneuleesta

Lanka: Tennesee vajjaa kerä

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Muuta: Silimukoita 110

Valamis: 28.8.2010

Näin neulova perheenäiti osotti rakkautta lapsilleen niinku hän parhaiten taisi. Hänen sydämensä oli aivan pakahtua: hän on saanut lapsia, vaikka hän ihtensä niin vajavaiseks tunteeki. Hän on ylypiä saadessaan laittaa lapset koulutielle uuet hienot pipot päässä. Ne olis pitäny tehä jo kauan sitte, mutta onneks ne ehti tehä nytki. Pipot synnytettiin äidin rakkautta rinnassa. Syksy saa neulojan tuntemaan kaiken erityisen voimakkaasti. Neuloessaan hän tunsi, miten hän rakastaa lapsiaan, miten paljon hän rakastaakaan. Onneks pipoja (tai jotaki muuta) voi tehä lissää ja niihin saa purkaa sitä rakkautta, jota ei ossaa sanoiks pukia. Pipojen puottua puikoilta neulova perheenäiti sai vienoja toiveita kynsikkäistä, joita neuloja ei oo koskaan aikasemmin vielä neulonu. Ehkä tarina neulovasta perheenäidistä saa jatko-osia , katotaan...

Ei voi muuta sanoa ku  että soppii täyellisesti!

Kaunis kiitos Pialle ja Kristellille uppeista, kauniista ja hyvin selekeistä pipo-ohojeista!

Loppukevennykseks lankaa, jotka neulova perheenäiti sai. Mies oli työn takia reissussa ja jostain kumman syystä neulojalla meinas tunteet kuumeta sairastelevien lasten kans. Jotenki armas "haisto" sen ja osas tuua tuliaisia neulojallekki. Ylleensä tuliaisia on saanu vaan lapset. Kauniin värisiä nämä on ainaki kerällä, jospa valamiinaki. Näihin mukaviin tunnelmiin, hyvvää viikonloppua tasapuolisesti kaikille.

Tunnustus ym. höpinää

Muoks. Lankaa saatu jo. Kiitos Irinalle!
Hellurei ja hellät tunteet kaikille tasapuolisesti! Mitäs teille kuuluu? Kiitän ja kumarran jokkaiselle täälä kävijälle, mutta erityisesti niille, jotka jaksavat kommenteillaan ilahuttaa päiviäni. Ootte kivoja ihimisiä. Kommentit on tärkeitä mulle. Iliman niitä en viihtis blogata. Tällä kertaa tunnustus. Pyyntö pienestä lankanöttösestä. Sukkasadosta. Ei valamiita töitä, mutta pian niitäki. Kuvat ei liity postaukseen, mutta kuvaton on tylsä...

Täyttä elämää -blogin Hannele anto mulle tunnustuksen:

Kiitos Hannele! Tähän kuuluu jakkaa tämä 7:lle muulle ja lisäks pittää palijastaa itestään 7 asiaa. Annan tämän

• Irinalle
• Mailalle
• Hillalle
• Eilalle
• Pirenalle
• Tinttaralle
• Hippanalle

Mitä sitä kertois? On kyllä vaikiaa, ku oon aika anonyymisti pitäny tätä blogia. Tehhäänkö negatiivisia ja noloja palijastuksia tällä kertaa? Tuon puolen taian tietää itestäni parhaiten. No ei nyt sentään. :)

1. Rakastan syksyä. Kauniin värikkäitä lehtiä. Satteen ropinaa kattoon. Syksyn tunnelma on jotenki erityislaatunen. Takkatulen loimussa on ihana istua ja neuloa. Kuunnella rauhallista musiikkia. Nauttia olostaan ja ajatuksistaan.

2. Olin ennen varsinainen sokerihiiri. Viikossa meni 2 x megapussi ja suklaalevy, vähintään. Nyt oon ollu kohta 8 kk karkkilakossa, joka toivottavasti jatkuu hammaan tulevaisuuteen.

3. Oon yrittäny välttää hiilareita noin 1,5kk ja olo on kohentunu huomattavasti (karppaus). Energiaa on ihan oikiasti! Esimerkiks siivosin viime viikolla vappaaehtosesti 4 päivää lähes aamusta iltaan = uusi suursiivous ja edellisen tein juhannukseks. Elämä maistuu hyvältä!!!

Eilen leivoin sämpylöitä lapsille

4. Kaapissa ei oo koskaan mittään päälle pantavaa ku pitäs lähtiä jonnekki. (tyypillinen nainen?) Äsken lähti tillaus ellokselle...

5. Oon täydellisyyen tavottelija. Tästä ku pääsis erroon. Hyviä vinkkejä?

6. Viihyn liian hyvin kotona. Voisin olla sielä oikiastaan aina.

7. Oon oppinu elämästä palijon kantapään kautta. Tiiän, että kaikissa asioissa on jotaki hyvvää. Tiiän, että elämä hymmyilee kaikille ainaki välillä. Tiiän, että mussa on PALIJON hyvvää. :)

Meiän vauva 11 kk oppi kävelemään

Sukkasato starttaa syyskuussa ja mä ilimottau'uin mukkaan ekkaa kertaa. Tarkotus on siis neuloa sukkia syys-lokakuussa. Tämä on sellasta mukavaa yhessä neulomista. Tuolla blogissa ite kukin esitteleen tekeleensä, saa kannustusta toisilta neulojilta ja apua ongelmatilanteissa jne. Vielä on aikaa ilimottautua 27.8 asti. Blogia ei tarvi olla, joten mukkaan vaan jos sukkia ossaa tehä!

Apua kaipaisin, sillä hukassa on pieni nöttönen vihreää tenneseetä. Rose-pipo jäi kesken. Mulla ei oo ku sellasta myrkynvihreää tenneseetä, eikä se sopinu alakuunkaan vaalianpunasen kans yhteen. Jos kaappis kätköissä on jotaki sopivamman vihreää pistäppä kommettia tai mailia napinneuleet@suomi24.fi Korvaan langan jotenki, miten sitte sovitaanki. Oisin tosi kiitollinen jos saisin pipon tehtyä loppuun. Ohojeessa vihreän tenneseen värikoodi on  354, löytyiskö esim. tuota joltaki...? Eli ei tarvi ennää...

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Ilun kirja

Tärkein unohtu tietenki, sama pää kesät talavet. Eli Ilun neulekirja tuli tiistaina. Tykkään tykkään. Monta kivvaa mallia, jotka vois tehä vaikka heti jos ois aikaa ja rahhaa ostaa lankaa.

Sukkia ja höpinätä

Hirviä hinku blogata. Ei juuri mittään valamista, vain parit hikiset perussukat. Hikiset siks, että niitä on väännetty kirjaimellisesti käet hikisinä helteillä. Helteellä villaa? Joo oon seko, ollu jo kauan. Noo, jos totta puhutaan, oon tikannu iltasin kiikkutuolissa kodarinoven eessä istuen, ovi auki siis. Ihanan viliposta ja syksystä ku alakaa hämärtää! Mä nautin. Kummisetä sai sukkansa 7veikasta kuinkas muutenkaan. Kiitos teille, jotka puotitte mut maan pinnalle. En ois ohuemmasta langasta niitä ehtiny valamiiks tehä. Alotin austermann stepistä 2,5mm:n puikoilla... Sukat sai kiitosta ja sehän on pääasia, toivottavasti tulevat käyttöön. Askartelin mukkaan kortin, jota en kuvannu. Korttiin leikkelin lehistä lauseita ja muuta mukavaa kuten 50:lle hyvin soppii: esim. "virkku vanhus vielä vuosia" virn* Mulla oli hauskaa, voitte uskoa. Kummisettää on siunattu huumorinkukilla silleen sopivasti, ni pitihän mun tehä kortti huumorinkukka suupielessä, onnistuin ihan kohtuullisesti: "kortti joka toi aimoannoksen hyvää mieltä huokuu ajatustenne aitoutta". Näin kummisetän tekstarissa. :)

Ohje: Perussukka
Lanka: 7veikkaa
Puikot: 3,5 mm
Muuta: koko 43 kummisetä

Nämä toiset mennee sukkia sotilaille -kampanjaan. Kumpiinki sukkiin uppos kivasti lankaa ja keränloppujaki sain tuhottua! Jes, häipyy joutavat kerät nurkista pyörimästä.

Ohje: Perussukka
Lanka: 7veikkaa
Puikot: 3,5 mm

Seuraavaks keskeneräsiä töitä. Niitä on jostain kumman syystä kertyny aikamoinen kasa. Ja kaikki vielä tyyyyylsiä neuleita. Ei vois vähempää kiinnostaa, mutta yritän tehä nää valamiiks ennen ku alotan uusia... reps* uskoo ken tahtoo. :) Kesken sukat kokoa mies, kynsikkäät pojalle, mohhairtunika kokoa mä, punanen pitsineuletakki kokoa mä, rosepipo, pöllötakki pojalle...

Yhtenä iltana ei ollu muuta tekemistä, ni huvittelin kerimällä vyyhtejä iliman vyyhinpuita ja apulaista. Hauskaa oli, uskottako? Ei menny ku pikku hetki vyyhtien ollessa jo perinjuurin sotkussa, kissanviikset ja moponsarvet sentään! "Rakas Joulupukki, kirjotan näin etuajassa, koska en kuitenkaan sitte joulun alla oo ennää tarpeeks kiltti... voisinko saaha vyyhinpuut, ettei mun hermojen tarvis mennä joka kerta ku kerin lankoja?" Ei mulla oo innokasta apulaista tuohon hommaan, sillä kaikilla on aina jotaki muuta hauskempaa tekemistä. Mies avustaa, jos oikeen kauniisti pyyän, mutta mutta....

Sukkasatoa korjataan tänä syksynä. Aattelin osallistua ekkaa kertaa, koska pitäs saaha sukkia tehtyä usiammat tänä syksynä. Tulisko niitä tehtyä, jos osallistuu? Uskoo tuonki joka tahtoo.

Kesä on menny kohta. Täälä starttaa koulut ens viikolla. Huoks* Ihanaa ku tullee jonkulainen rytmi päivään äiskällekki virn* Mä oon varsinainen unikeko, ollu aina. Oon aamuntorkku, vaikka toivosin olevani aamuvirkku niin ku ukkokulta. Riittää varmaan nää joutavat löpinät, eikö... Mukavan helteistä loppukessää, riittäs ainaki mulle jo.

PS: Äiti joko huivin väri on selevinny?

Hyvä sukkalanka?

Nyt on kiire! Pitäs saaha äkkiä tietoon mikä ois hyvä sukkalanka. Nimittäin kummisetä täyttää tän viikon torstaina 50vee ja sain kuningasidean neuloa hälle sukat. Sukat pitäs postittaa eli valamista pitäs olla viimestään ke-iltapäivällä. Joo ei tuu kiire. Mun sukkalanka kokemukset rajottuu lähinnä 7veikkaan ja nalleen. Haluaisin kokemuksia langan neulottavuuesta ja kestävyyestä. Lankakauppaan on aika haasteellista päästä ku mies on reissussa, mutta... Tosin huomena lähetään luultavasti äitin lihapatojen äärelle ja matkanvarrella on yks lankakauppa.

Millanen on novitan Tico tico? Entä Marks & Kattens'in Fame trend? Zitron Trekking Hand art? Nuita em. löytys kotoa. Eli hyviä sukkalankoja kommenttiboxiin, kiitos! Ja pian!!!!

Meinaan kyllä keritä, vai eppäilettäkö? Eppäilen kyllä itekki... näitä oon tikutellu 4tuntia ja molemmat varret on valamiina sekä kantalappua pikkusen molemmista. Nää menossa sinne sukkia sotilaille-kampanjaan ja lankana 7veikkaa.

Tässä vielä yks linkki liittyen sukkakampanjaan. Muutama on ilimottanu tekevänsä sukkia, kiitos heille, mutta lissää mahtuu vielä. :)
LINKKI KAMPANJAN VIRALLISILLE SIVUILLE.