torstai 26. huhtikuuta 2012

Haaste: Neulo Hyvän Mielen Sukat!


Tämä viesti on kopioitu Hyvän Mielen Sukat - blogista:

Neulotaan yhdessä Hyvän Mielen Sukkia nuorille, jotka joutuvat olemaan sairaalassa mielenterveysongelmien takia. Sukilla ei ole laatuvaatimuksia: riittää, että ne ovat iloisen värisiä ja hyvällä tahdolla neulottuja.

"Löysitkö kivanvärisen lankakerän, muttet tiedä mitä siitä tekisit? Pursuileeko joka nurkka jo valmiita käsitöitä? Vai oletko halunnut aina oppia tekemään kantapään, muttet ole vain saanut aikaiseksi?

Nyt on erittäin syy ottaa puikot kauniiseen käteen ja käydä neulomaan erivärisiä ja -kokoisia villasukkia, sillä haastan Sinut neulomaan taitojesi ja innostuksesi mukaan hyvän mielen villasukat vuoden 2012 marraskuun loppuun mennessä! Jos innokkaita neulojia löytyy ja sukkia saadaan kasaan, lahjoittakaamme ne joululahjaksi mielenterveysongelmien vuoksi sairaalan pitkäaikaisosastolla oleville nuorille. (Tarkennetaan kohdetta kun nähdään, montako paria niitä on tulossa.)

Tarkoitus olisi siis neuloa naisten sukkia n. 36-40 -kokoisille jaloille ja miesten sukkia n. 39-47 -kokoisille jaloille. Väri, malli jne. ovat tekijän vapaasti valittavissa eikä laadun tarvitse olla tehtaassa tehdyn näköistä. Vain yksi kaino toivomus olisi: kokomustat ja -harmaat sukat ovat sellaisenaan hieman synkkiä hyvän mielen sukiksi, joten värit ovat erittäin sallittuja.

Jos innostuit, niin laita ihmeessä kommenttia tulemaan. Silloin tiedän vähän, montaako neulojaa tällainen kampanja kiinnostaa. Haasteen voi heittää eteenpäin niin Facebookissa kuin internetin ulkopuolella, jotta mahdollisimman moni vaikeassa tilanteessa oleva nuori saisi sukat lahjaksi.

Kiitos paljon jo etukäteen, ollaan yhteyksissä neulomisen merkeissä! Minut saa kiinni osoitteesta silja.uusikangas@hotmail.com, laita ihmeessä viestiä jos kysyttävää ilmenee tai mikä parasta, haluat lahjoittaa jollekulle nuorelle Hyvän Mielen Sukat.Lämpöisin terveisin,

Silja U.
silja.uusikangas@hotmail.com"

Lähetäänpä joukolla mukkaan tähän haasteeseen. Yritän osallistua ite ainaki yhellä parilla, mahollisesti usiammallaki.

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Merellisiä tunnelmia

Hommasin Ilonan ja Jennin Neulekirjan muitten joukossa heti sillon ku se ilimesty. Tuonne kaappiinhan se jäi, eikä siittä oikeen mikkään iskeny. Tänä kevväänä tikutellessani sukkia lapsille, jou'uin tilanteeseen, jossa mies kysy; onko hällä yhtiäkään ehejiä villasukkia. Nolona myönsin, ettei oo. Mies lainas mun sukkia, koska tarvi villasta jalakoihinsa. Päätin sillon, että sukat miehelle on tehtävä ens tilassa. En halunnu tehä ihan perussukkaa, vaikka se paras onki ;) Muistin Bones-sukat, joita on tehty aika palijon.

Kaapissani oli meren värit mieleen tuovaa Tico ticoa, joten ei muuta ku sukat puikoille. Tapojeni mukkaan eka versio meni purkuun, liian palijon silimukoita. Vähensin silimukoita ohojeen mukaseks. Sovitettaessa selevis, että sukasta oli tulossa kuitenki liian pieni. Tuossa vaiheessa oli tehtynä ekaa sukkaa yli kantapään. Mallitilikku, mikä se on? Sovitus sopivin väliajjoin, mitä se tarkottaa?? Mies ei oikeen innostunu tico ticon merellisistä värreistä, niinpä päätin tehä sukat vanhimmalle pojlle, joka vastikkään sai ne harmaa-raialliset sukat. Mies saa sukkansa sitte joskus... (On ne jo puikoilla.)

Innolla neuloin menemään, kunnes paha aavistus täytti mielen. Lanka ei riitäkkään? Pätkin langasta pois kaikki tummimmat vihreät, koska ne ei (mielestäni) passannu langan merellisiin sävvyihin. Toinen syy tehä sukat pojalle, jos lanka ei riitäkkään. No ei se riittäny. Tuumintaa, toinenki sukka oli jo yli kantapään. En halunnu ostaa lankaa lissää. Oli sitä ihan mukava neuloa, mutta... Olin aikanaan muka ihastunu sen merellisiin värreihin. Tällä hetkellä ainoa just mielunen väri tässä langassa on tuo turkoosi ja ehkä ne vaaleammat vihreät. Muistelinpa ravelryssa olevan mahollisuuen, josta voisin mankua lopun langan. Niin teinki ja sain heti kohta vahavistuksen, että saan SYTinä (satunnainen ystävällinen teko) lankaa ja sukat valamiiks. Nyt ei jääny ku niitä tummia vihreitä isot kasat ja vähän keränloppua. Kiitos vielä oikein palijon SYTistä  Lauralle! 

Sukkien loppuun neulominen oli jostain syystä aikamoista pakkopullaa. Ihan kivat sukista kuitenki tuli. Poika kehu sukkia mukavan tuntosiks, ku ovat niin ohuesta langasta. Mitenkähän tuo lanka kestää käytössä, nähtäväks jää. Sukissa on vahavistettu ranskalainen kantapää ja ohojeen 5:n mallikerran sijasta 6 mallikertaa. Kärjen silimukat silimukoin yhteen. Mitä mokasin tällä kertaa? Tietysti silimukoin ekan sukan kärjen nurinpäin ja sain purkaa, taas kerran. Eli ei iliman mokia selevitty tälläkään kertaa. 

Merelliset värit mainihin usiamman kerran. Kyllä, musta nuo värit on jotenki merelliset. Silimieni eessä siintää laguunit, kirkkaat merenpohjukat, meren syvyyksissä piilevät sallaisuuet. Aallokot. Näitä pyöritin mielessäni neuloessani tico ticoa. Tuskin muille tullee tällasia mieleen tästä langasta, mutta mulle tuli. :)

Ohje: Bones-sukat, Ilona Korhonen & Jenni Österman: Neulekirja, Tähkäpää ja muut lempineuleet
Lanka: Novita Tico tico
Puikot: 2,5 mm
Valamiit: 7.4.2012

Lämmin kiitos monista kehhuista liittyen keeppiin ja ranteenlämmittimiin. Ne on lämmittäny mieltä tosi palijon. Oon pitäny keeppiä lähes koko ajan ja se on keränny palijon kehuja. Aivan mahtava onnistumisen fiilis päällä. Kiitos kiitos! Loppuun taasen yksi mehtäkuva. Oon aivan Raxtunu mehtään tällä hetkellä. Sielä on niin rentouttavaa kuleksia.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Messupäivä

En saanu huhuiluistani huolimatta itelleni kaveria messuille. Kuljeskelin sielä yksinäni. Muutaman tutun bongasin kyllä ja Villasukan kans juttelin Titityyn kojulla hetken aikaa. Messupäivä oli oikein onnistunu, vaikka eka meinas iskeä pettymys puseroon. Vaan ku löysin yhen jutun, ei riemulla ollu rajjaaa...

Jos bongasit tällasen nutturapään messuilla keeppi harteilla, se oli mä.
Messuasusteena mulla oli eilen valamistunu keeppi. Sain ihan henkkoht kehuja kahelta ihimiseltä ja kolomannet kehut kuulin perässäni kävelleiltä naisilta. He puhuivat keskenään ja kuulin kehut sattumalta. Hymmyilytti. Eräs vanhempi rouva tuli koputtamaan olokapäälle ja kysy mistä malli on jne. Hän kehu ponchon "maasta taivaaseen". Olin otettu, se on kait sanomattaki selevää. Toiset henkkoht kehut sain, ku olin lunastamassa takkia narikasta. Perässäni oleva nainen kehu myös vuolain sanakääntein "kauluriani" ja sen upeaa väriä. Hän kyseli tarkemmin mallineuleista ja mitä lanka on jne. Oli mukava saaha kerranki ihan ventovierailta ihimisiltä suoraa palautetta. :)

Tämä keeppi (tai millä nimellä sitä nyt kutsuukaan) oli sellanen pakko saada juttu, ku näin Miia-Rebekan ja Marsvinin blogeissa heiän samantyyliset keepit. Viimein tiesin mitä teen kaapissani lojuneille Mamboille. Keepin alaosa valamistu nopsaan, mutta kun tuli kappaleen yhteensilimukoinnin vuoro, työ jäi "hautumaan". Viimein alako ne työt olla vähissä, jotka mun pittää tehä valamiiks ennen helmiä, joten oli pakko tarttua puikkoihin. Silimukointi onnistu tällä kertaa niin hyvin, ettei saumaa kyllä juuri huomaa.
Silumukointisauma. (Väri pielessä tässä kuvassa.)

Halusin keepistä korkiamman ku ohojeessa, joten tein ihan tuollasta "perusjutskaa" tuohon yläossaan. Oon vieläki kahenvaiheilla puranko kauluksen ja neulon sen uuestaan. En halunnu poolokaulusta, joten aattelin rullautuvan kauluksen olevan hyvä. Se on vaan hiukka iso ja leveä, eikä rullaannu niin hyvin ku oisin toivonu. Jokatappauksessa tykkään, tykkään, tykkään ihan mahoton!

Ohje: Novita syksy 2011, 4 + omia muokkauksia
Lanka: Novita Mambo, n. 300g  
Puikot: 8 mm
Valamis: 13.4.2012

Messut oli siis onnistuneet. Tässä saalis yhteiskuvassa.

Puikkoja, jotka on ollu ostoslistalla kauan. Pari nappipussia.

Puuvillalankoja ja yks vyyhti sukkalankaa.

Viimesimpänä vaan ei vähäsimpänä: vyyhinpuut!!!! Jee jee jee! Näistä oon haaveillu ja kauan. Maksoin näistä 20e, ovat vasta huolletut ja tarkistin puut ennen ku ostin ne. Hyväkuntoset ovat.

Lapsille en luvannu tuliaisia kuin yhelle vaan. Enkö oo reilu. Tämä yks onnellinen sai pössykän. :)

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Illan sinessä


Ihan ensiks pittää kysyä onko kukkaan menossa vkl:na Jyväskylän käsityömessuille? Mä oon menossa lauantaina. Näytteilleasettajiin pääset tästä. Törmäillään!

Eikö kukkaan innostunu mun wollmeise-langoista?!? Oon hiukan pettyny. ;) No, innostu muutama, mutta... Joo leikkiä se vain oli. On se kumma ku meen julukisesti luppaamaan päivityksen, ni aina tullee jotaki estettä. Teksti oli valamiiks kirjotettuna ja kuvat otettuna, vaan eipä tullu postausta. Se tullee nyt tässä, olokaatten hyvät.


Omistan ystävän, joka muistaa joka käänteessä paketilla, viestillä jne. Kun hänen merkkipäivänsä läheni, aattelin jo hyvissä ajjoin muistavani häntä vuorostaan. Tiiän hänen mieltymyksistään ja rakensin pakettia sen mukkaan. En ois neuloja, jos en ois sujjauttanu mukkaan jotaki ite tehtyä. Niin teinki...

Ajatus laittaa mukkaan ite neulomaani, tuli tosin vasta perjantai-iltana myöhään. Eipä mittään hättää ;) Sopiva lanka ystävän lempivärissä oli kaapissa, joten silimukat puikoille. Pääsin hyvvään alakuun resorin kans. Puikoilla oli siis ranteenlämmittimet. Lauantai kulu suit sait sukkelaan ja vasta illalla ehin tarttumaan uuestaan puikkoihin. Sain molemmat resorit valamiiks ja alotin vähän matkaa palamikkokuviota, jonka "keksin" yhistelemällä paria eri ohojetta. Ihan peruskauraa, juu. Sunnuntai on päivä, jollon en neulo lainkaan. Tuli maanantai, jollon paketti piti saaha matkaan. Kiivasta tikuttelua ja lopussa pelekoa, että lanka loppuu kesken, mutta riitti juuri ja juuri. Paketti ehti ajoissa postiin ja pääsi matkaan. 

Hyvät tuli. Sain ystävältä kiitosviestissä terveisiä, että sopivat on ja hyvät valokuvvausharrastuksessa. Jippiaijee!! Hyvä, etten teheny turhaa työtä. Vierastan aika palijon lahajaks neulomista. Haluan olla varma, että lahaja pääsee käyttöön, eikä jää pyörimään kaapin perälle tai pää'y suoraan kirpparille tms. 

Ohje: Illan sini, ommaa sovellusta ja parit peruspalamikot
Lanka: Drops Karisma
Puikot: 3,5 mm ja 3,75 mm
Valamiit: 2.4.2012

Loppuun kuva ihanasta pikkukäävästä, jonka bongasin pääsiäisenä mehtäkävelylläni. Eikö oo lutunen?

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Kel onni on, se onnen kätkeköön

Oon "kätkeny onnea" tässä parisen viikkoa. Näin Miumun blogissa vinkin ravelryyn, jossa oon nyt pyöriny sattuneesta syystä hiukan enemmän... Miumu siis möi wollmeisea, sitä ihanaa lankaa. Oon niin taukki, etten oo tajunnu, että joku voi luopua ihanasta langasta myymällä sitä ;) Äkkiä siis ravelryyn, jos saisin jotaki ihanuuksia. Mitä sieltä löysinkään, oman ryhymän wollmeiselle. Ooh! Sain ku sainki pari vyyhtiä itelleni. Kuvasin vyyhtejä ulukona ja sisällä, mutten saanu vangittua niitten kauneutta ja oikeita värisävyjä kuvviin. Kauniin lämpimiä sävyjä! Lämmin punanen ja keltanen... 
Laitoin vyyhit käsityökorriini ja aina ohimennen silittelen niitä. Ymmärrän täysin miks jotku on hurahtanu tuohon lankaan ihan satasella. Oon mäki, mutta onneks valitettavasti mulla ei oo pätäkkää, millä ostella sitä aina ku mieli tekis. Se on varmaa, että tuota wollmeiseryhymää piän silimällä tarkkaan, jos sieltä sattus irtoamaan lissää  ihanaa lankaa.............. Toisesta vyyhistä tullee huivi mulle ja toisesta sukat mulle!!!! Kyllä! Enkö oo itsekäs??? Halusin tän nautinnon vain itelleni aluksi... Lällällää... Nyt päätin  jakkaa sen teiän kans. Eikö oo ihania lankoja???? (No saitte te näistä maistiaisia jo viime postauksessa...)
Lapsetkin sai karkkia ;)
Lisäks posti on tuonu monta vkoa sitte arpavoiton ystäväni Suvin blogista. Anteeks kauhiasti etten oo blogannu tätä aiemmin *nolo*. Kiitos vielä kerran arpavoitosta Suvi! Kyllä nää käyttöön pääsee jossain vaiheessa, vaikka noita ihania kortteja en melekeen raaski käyttää.

Sain myös Nillan blogin arvonnan lohutuspalakinnon: ite valihtemani neuleohojeen. Pää'yin Tikrun (Mari Muinonen) Helmi-ohjeeseen. Helmi pääsee puikoille heti ku oon teheny aktiivisesti kesken olevat neuletyöt valamiiks. Kiitos oikein mahoton Nilla! Oon tästä ohojeesta ikionnellinen!!! Tää oli enemmän ku sata jänistä.

Sitte kysymys novitan OLIVIA-langasta, joka oli muutama vuosi sitte kampanjalankana. Miten lanka on kestäny käytössä, entä pesussa? Mulla on lankaa puoli kiloa ja aattelin pistää sen puikoille, mutta hiukan eppäilyttää, että lörähtääkö se heti. Langassa on bambua ja polyesteria.

Kiitos taas kerran kommenteista. KahviKanelia mietitytti mistä päin oon kotosin murteen perusteella. En oo savolainen, enkä oululainenkaan. Oon Keski-Pohojammaalta kotosin pienestä kunnasta. Ollaan muutettu monesti ja asuttu ympäri suomea, joten voi olla että murre ei oo ihan "puhasta", mutta onko sillä jottain väliä? ;) Pysykääpä linjoilla, pääsiäisen aikana luvassa toinenki postaus. Rauhallista pääsiäistä kaikille!

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Hyvvää mieltä ehtimässä? ;)

Mukavaa aprillipäivän iltaa ja palamusunnuntaita. En aio aprillata teitä ennää, eläkää pelätkö. Tämä postaus käsittelee hyvvää mieltä tuovia asioita ja on aika pitkä... Joten jos tuntuu siltä, että haluat skipata tän tekstin, niin son moro, mutta harkitsepa vielä kannattaako skipata? ;) 

Sain Nillalta haasteen, jossa sanotaan näin: "Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen)." Ylleensä mä skippaan nää haasteet, mutta tän päätin ottaa vastaan. 

Luonto: Oon vasta viime aikoina huomannu miten iso voimavara luonto voi olla. Oon kaivannu ens kertaa elämässäni kiikareita, jotta voisin tarkkailla muuttolintuja ja muuta luonnon elämää. Takapihaltamme pääsee suoraan ns. luontopolulle, mutta en oo sitä liikaa kuluttanu. Metässä on rauhallista, tyyntä ja hilijasta. Sielä mieli leppää ja akut lattautuu. Mikäs sen mukavampaa ku istua nuotiolla luonnon helemassa tai patikoia pitkin mehtiä.

Neulominen: Neulomista oon harrastanu aktiivisesti noin 12 vuotta, enkä mistään hinnasta antais sitä pois. Se tunne, kun saa viimein jonku työn valamiiks, mahollisesti monen purkamisen jäläkeen. Tai kun laps pyytää uutta pipoa, lapasia ym. ettei muilla ei oo ihan samanlaista. Kyllähän tuollaseen pyyntöön on pakko vastata. Eikö? Neulomiseen liittyy lähheisesti langat, se on suuri osa neulomisnautintoa, kuten myös hyvät neulontavälineet.

Oma rauha: Asumme kaupungissa. Kotimme on omakotitaloalueella, jossa on naapureita vieri vieressä kuin sillit purkissa. Enpä voi sanoa nauttivani tällasesta asumisesta. Haluaisin asua "korvessa", jossa ommaa rauhaa ei tarvi hakia muualta. Ei tarvis välittää siittä minkälaisissa kamppeissa kulukee jne. Täälä on aina pakko laittaa "ykköset" päälle vaikka menis vain kauppaan. No ei oo pakko, mutta tuntuu että katotaan kieroon, jos meet collegehousuissa asioille. Oma rauha löytyy metästä ja maalta. Oma rauha on nautinto, josta tällä hetkellä lähinnä vain haaveilen.

Laulaminen/musiikki: Alotin lauluharrastuksen noin 2v sitte ja se on sellanen asia, josta piän tällä hetkellä kiinni kynsin ja hampain. On mahtava huomata, että vanhempanakin oppii. Onnistuminen tuo kokonaisvaltasen hyvän olon. Musiikilla on aina ollu iso merkitys elämässäni.

Perhe ja mies: Suurperheellisenä olis yllätys jos tämä asia ei tästä listasta löytyis. Mulla on maailman paras aviomies. Myötä ja vastamäessä tahon rakastaa vain häntä! Elämä suuren lapskatraan kans ei oo aina ruusuilla tanssimista, vaan tuntuu että päivät mennee erotuomarina sääntöviidakkossa taistellen. "Tuo teki sitä, tuo teki tätä, äiti tuo kiusaa" jne. Iso perhe tuo haasteensa, eikä kalliita ulukomaanmatkoja oo vara tehä, mutta en valita. Kesäsin tehhään ylleensä 1-2 kotimaan reissua ja retkiä sekä osalla porukalla käyään huvipuistoissa jne. Halavimmat reissut ja retket on ollu lasten mielestä niitä parhaimpia.

Ystävyys: En kuulu niihin ihimisiin, joilla on ystäviä joka oksalla. Mulla on vain muutama ystävä, mutta ne on sitäki arvokkaampia. En oo erakko, mutten kaipaa ympärilleni valtavaa ihmismassaa ja viihyn yksiksenikin. 

Kotieläimet: Meillä on koira ja 2 kattenmiauskista eli kissaa. :) Niistä on työtä ja ovat ns. ylimääräsiä lapsia tässä meiän "pienessä" perheessä. On ne silti hellyttäviä. Pakko niitä on paijata ja silitellä mennen tullen. Lapset ne vasta niistä nauttivatkin!

Sisko: Mulla on (myös) maailman paras sisko! Sisaruksia on usiampiaki, mutta yhen kans puhutaan kaikki asiat maan ja taivaan välillä. Joskus on otettu yhteen, mutta kärhämät on selevitetty ja jatkettu entistä tiiviimmin yhessä. Tällainen sisko pittäis jokkaisella ihimisellä olla.
  
Oma aika: Tää mennee osittain yhteen tuon oman rauhan ja laulamisen kans. Ku mulla on ommaa aikaa käyn laulutunnilla tai oon yksin. En kiertele kaupoilla tai missään ihimisvilinässä, ennemminki mua ahistaa sellanen. Meen lenkille yksin ja nautin siittä, ettei mun tarvi jakkaa ihtiäni kenenkään muun kanssa juuri sillon.

Terveys: Sen arvon huomaa vasta kun sen menettää. Itellä on ollu ongelmia ja sen myötä on huomannu, miten kiitolllinen hyvästä terveyestä saa ja pittää olla. Kun on terveenä, se tuo hyvvää mieltä! 

Laitetaanpa haastetta seuraaville: 
Jos että jaksa vastailla ni jättäkää välliin. Jos joku muu haluaa tän viiä, niin vinkatkaa, käyn kurkkaamassa. :) Tällanen postaus tällä kertaa. Toivottavasti jaksoitta lukia loppuun asti. Mukavaa huhtikuuta teille kaikille! Kiitos vielä kommenteista. Oli hienoa huomata, että perussukkien ystäviä on monia. Kommentit piristää kummasti tätä bloggausarkea.