Postia snyyltä

Ois valamistuneitaki, mutta esittelen tällä kertaa vain snyyltä saamani postit. Ne tuli viime viikolla. Eilen oli ristiäiset, ni en ehtiny aikasemmin postaamaan.

Keskiviikkona oli laatikossa postikortti. Kortissa sny luppaili postilaatikon kohta kolisevan. Mukava piristys, nykyään niin harvon saa oikeita postikortteja. Torstaina menin malttamattomana postia hekemaan. Ei ollu pakettia vielä ja harmitti kovasti. Perjantaina hain taas ite postin, ylleensä joku lapsista saa sen homman. Ja nyt ootus palakittiin. Täytyy myöntää, että ootin pakettia jo eellisellä viikolla eli tosi kauan. ;)

Eka ajatus oli, että tämmmönen ohut kirjekuori, mälsää. Eihän täälä oo ees lankaa. Mutta! Aukasin kuoren ja jo oli ilo ylimmillään. Sain 2 sellasta juttua, joita olin toivonu, mutta en totta puhuen uskonu saavani. Näitä olin toivonu aikasemmissaki vaihoissa, nyt vasta tärppäs. Voi jee kiitos kiitos kiitos sny!!! Mitäkö sitten sain? Knit pron 3,25mm irtopäät ja silmukka- ja kerroslaskimen. Voi ko ois aikaa neuloaa ni pääsis heti käyttämään näitä. Molemmat tullee takkuulla käyttöön. Lisäks kuoressa oli iso kaunis korttitaulu, jonka kehystänen tyttären seinälle. Kiitos sny oot ihana ja takkuulla paras kaikista.

Mitähän oot hankkinu loppupaketteihin... Niistä oot vihijaillu jo. Hmm, en halua tietää, varmasti ne on yhtä ihania yllätyksiä ku nämä jo tulleet lähetykset. Sain perjantaina myös erillisen postikortin snyyltä, jossa oli vihje kuka oot, mutta en ehi sitä selevittämään. Kuten jo sannoin aikasemmin, mulle tuli yks aavistus ja se aavistus sai vahavistusta nyt. Voin olla kyllä täysin väärässä. Onneks ei oo aikaa ehtiä johtolankoja. Haluan säilyttää sallaisuuen loppuun asti. :D

Palijastetaan lopuks yks pieni juttu. Meille tuli tämmöstä perheen lissäystä myös 1,5viikkoa sitte... :)

Pientä mutta silti niin suurta

En mä kauan malttanu olla pois. Piti tulla nyt jo kiusaamaan teitä rakkaat lukijat. Asiaa alakaa olla enemmän ku laki sallii yhteen postaukseen kirjotettavan.

Ihan ekaks suuremmoiset kiitokset kaikista ihanista kommenteista ja onnitteluista! Niitä on luettu monneen kertaan ja ajatuksella. Vaikka vain muutaman teistä tunnen oikiasti, on ollu jotenki liikuttavaa saaha onnitteluja ja kauniita toivotuksia ventovierailta. Kiitos ku ootte sielä ruu'un takana olemassa. :)

Mistähän sitä lähtis... Tinttamari (salasanasuojattublogi) paiskas mua (auts) jo aikoja sitte tämmösellä. Jos tottuus sanotaan, ni en oo hirviän ihastunu kiertojuttuihin, joissa on meemintynkää. Siks oon niin tylsä ja listaan vaan mulle 5 tärkiää asiaa. Tuo lista vois olla toisenlainenki, mutta olokoon nyt tuommonen.

1. Perhe
2. Koti
3. Terveys
4. Ystävät
5. Harrastukset eli käsityöt

Tää on pyöriny netissä jo hyvän aikaa, siks en haasta tähän kettään. En jaksa rueta ehtimään kuka ei oo tätä vielä saanu. Jos joku haluaa tän viiä, ni siittä vaan. Jätä kommenttia, ni tuun vilikuilemaan mitkä asiat on muille tärkeitä.

Snyyltäni tuli muistaminen vauvalle seuraavalla viikolla ku olin kottiutunu sairaalasta. Lähetys sisälsi kortin ja sukat vauvalle. Kiitokset niistä. Hävettää oikeen kunnolla, ku en oo saanu aikaseks niitä tänne postata. Korvat punasena tässä istun ja mietin mitä mahat aatella tämmösestä kiittämättömästä lurjuksesta. Anteeks, sny.

Seuraavaks jottain valamista. Sukat, joitten vartta esittelin eellisessä kirjotuksessa on saanu lopullisen muotonsa. Ihastuin fabeliin ihan täysillä. En ollu aikasemmin sitä neulonu. Sukka neuloutu ihan itestään lähestulukoon, ku piti niin malttamattomana tikata menemään että minkälainen väriraita seuraavaks tullee. Savu nousi puikoista ku niin kuumenivat. No onneks ei menny puikot sentään pilalle, ois itku tullu. :) Aina ku tartuin puikkoihin, niin poika tuli käet ojossa mun luo. Oikeen nauratti. Raukka joutunu vissiin liikaa sovittamaan lapasia, koska luulee että aina ku äiti tikkaa ni pittää sovittaa jotaki. No hyvä, ettei tarvi pakottaa, virn*. Sukat on ihanat, raiat on kohillaan, ne on samankokoset ja sopivat. :)



Ohje: Perussukka
Lanka: Fabel
Puikot: 2,5 mm
Muuta: Koko noin 22

Mun pitäs varmaan kehitellä joku systeemi tähän miten "puhuttelen" lapsia täälä blogissa. Omilla nimillä en halua heistä kertoa, sillä haluan säilyttää tietyn rajan mitä kaikkia tuon itestäni ja perheestäni juluki. Oisko hyviä ehotuksia? Tympii puhua vaan pojasta ja pojasta, ku poikia sattuu olemaan jo 5 kappaletta! ;)

Koittakaa jaksaa lukia, ei tää tähän loppunu.... vielä.
Tiistaina vauvaa imetellessä kuulin maitohuurujen läpi miehen puhuvan puhelimessa. Yks lause pomppas korvaani jotenki kummasti. Mies sano: 4 kerrää lankaa. Mietin mitä ihimettä se oikeen höpisee tuola puhelimessa. Aattelin, liekö seonnu niinku mäki. (Hirnuntaa tähän välliin.) Sain syötön hoiettua kunnialla loppuun, mies lopetti yhtä aikaa puhelunsa ja tuli huoneeseen. (Joo en mä mieheltä piilossa syötä, jos joku niin luulee, mutta olin vauvan kans päikkäreillä ja siks huoneesssa. Mies ojensi mulle hopiavajilla postin tuomiset mm. ne 4 lankakerrää. Sain paketin Tinttamarilta, vaikken kyllä ymmärrä mitä oon teheny sen etteen. En yhtään mittään tietenkään! Ollaan ystävystytty blogien kautta ja Tinttamari laitto "pienet" vauvaonnittelut. Paketissa oli vauvalle potkupuku, hammasharja, aivan ihana kortti (ite tehty), 4 kerrää pehmovauva-lankaa ja fazerin piparminttusuklaalevy. Olin kyllä ihan äimänkäkenä. Kiitos vielä tätäki kautta ihan hirviästi. Langat pääsee puikoille varmaan aika pian, sillä nyt ei ehi/jaksa tehä mittään vaativia neulesuorituksia. Aattelin tehä näistä jonku simppelin neuletakin vauvalle. Hallaus, kiitos ja kumarrus. Mun pittää rueta miettimään, että millä "maksan" tämän takasin. Tinttamari, jos lapsilta uupuu jotaki esim. sukkia tai lapasia, ni tikuttelen ilomielin niitä. :) Vinkkaa vaan reilusti.


Herätys! Jaksoko joku tänne asti? Ei varmaan. Nämä asiat on omalla tavallaan pieniä, mutta ne on tuntunu suurilta asioilta hormonimyllerryksen keskellä. Mulla on ihania ystäviä, jotka on muistanu. Oon saanu jotaki valamista aikaan. Jne jne. Entäs nyt? Puikot suihkii hiljalleen jotaki pientä tai isompaa. Se yks suuremmoinen työ on yhä vailla nappeja. Taas korvat punottaa, mutta ku meiän paikallisessa ei ollu sopivia nappeja. Selityksen makua, eikö? Pittää lähtiä kaupunkikierrokselle, eikä sellaseen riitä nyt energiaa. Huoks*. Vauva-arki on ihanaa, mutta silti niiiiiin kuluttavaa.

Hän on täällä

Palijastetaan vihdoin tännekki lopputulos. :)

Pikku prinssi näki päivänvalon 18.9.2009 klo 23.34. Paino 3415g ja pittuus 50cm. Kaikki meni hyvin. Pojan aattelin ite tulevan, vaikka kaikki lähes tulukoon veikkas meille tyttöä. Paula arvas oikeen ja perustelutki oli osuvia:
Paula kirjoitti...

Miksi tehä monensorttisia lapsia ;) Pääsee vähemmällä, ku kaikki on yhtäsorttia ;) Eli poika taitaa olla edelleen ja syntyä vois 18.9. Onnea tulevaisuuteen!

Paulalle lähtee jossaki vaiheessa jotaki palakintoa, mutta voi kestää hetken ennen ku saan paketin matkaan. Ymmärrystä... :)

Synnytys oli nopia ja löi ällikällä mut, vaikka jo "konkari" oonki. Iltapäivällä olin klo 17-19.30 kansalaisopiston Ekologinen kangasvaippa -kurssilla eikä sillon ollu vielä merkkejä synnytyksestä. Kotia ajellessa klo 19.55 tuli ensimmäinen supistus ja siittä noin 3,5tuntia ni poika oli maalimassa. Sairaalassa ehittiin olla vajjaa tunti ku vauva jo synty. Hyvä näin.

Kätilön kysyessä minkä väriset martta-sukat haluan vauvalle, olin tietysti heti perillä asiasta. Vihreät valihin.

Tikkaus oli mukana, vaikkei sitä juurikaan tullu tehtyä. Sukantekele eteni tämän verran mitä puikoilla nyt on. Tarkotus oli ottaa mukkaan revontulihuivin ohoje ja lanka, mutta jostaki syystä joku jätti langan kerihtemisen viimetinkaan ja niin se jäi kotia.

Nyt keskityn vauvan nuuhkimiseen ja hoitamiseen. Tietysti myös toipumiseen. Palaan kun aika on kypsä.

Pakettisatteessa

Ei valamista vaikka niin viimeks luppailin. Kenellä se päättelykeiju luuraa? Voisko sen lähettää välillä meille? Tuola on oottanu pojan neuletakki jo viikon, että joku viimeistelis sen. Tällä kertaa pakettisadetta...

Alakuviikosta mua on hellitty oikeen kunnolla. Anteeks etten oo paketteja täälä esitelly aiemmin, *häpiää*. No tottuuen nimissä en oo ehtiny koko viikolla konneelle kertaakaan. Ohojelmaa on ollu, sovittuja menoja ja sairaan lapsen hoitoa (enterorokko iski kera korvatulehuksen, silimätulehuksen ja kuumeen). Keskiviikkona oisin ehtiny päiväuniaikana kirjottamaan, ni oli sähköt poikki. Uskokaa tai äläkää, totta se on! Pitemmittä puhheitta esittelen mitä postinkantaja on mulle selekävääränä kantanu. Oon tosi kiitollinen kaikesta saamastani. Tämmösiä lahajuksia en saanu ennen, siis ajalla ennen blogia.

Maanantaina sain ensimmäisen lähetyksen, jonka lähettäjäks palijastu kevvään sny Suona, jolle lähettelin paketteja. Suona halus kiittää mua mukavasta sny-kierroksesta. Olin vallan hämmentyny. En mittään kiitoksia osannu oottaa ennää ja ilostuin tästä lähetyksestä. Paketista palijastu juna-sukat vauvalle, 2 kerrää mohairlankaa ja minttuhuulirasva. Nuo juna-sukat on ollu tekolistalla jo kauan, mutta nytpä mun ei tarvihtekkaan tehä niitä. Huulirasva loppu justiin, joten se tuli tarpeeseen. Langat on uusia tuttavuuksia ja niistä syntynee joskus hamassa tulevaisuudessa huivi, ehkä. Kaunis kiitos Suonalle mukavasta paketista. :D

Tiistaina tuli paketti snyltä. Tätä lähetystä olinki jo oottanu... Tiesin sitä oottaa sillä snyni siittä vihjaili blogissa. Olin ihan täpinöissäni ku pakettia avasin. Tietenki ihan rauhallisesti sen avasin, virn*. Ensimmäisenä paketista sain kouraani ihanan vauva-kortin. Aivan lutunen, eikö ookki? Kirjasen *Käsineitä* otin seuraavaks hyppysiini. Vielä ei puikoille hypänny mittään, mutta kunhan on aikaa tutkailla kirjaa tarkemmin, niin ehkäpä sitte puikot saa kyytiä. Lisäks paketti sisälsi ihanan monivärisen Fame trend-lankakerän, uusi tuttavuus tämäkin. Lanka on tosi mielenkiintosen näköstä, kiinnostas tietää miltä se näyttää puikoilla… Mitähän tästä tekis itelle, pohtii*. Suklaata, jonka kanssa olin kerranki tooosi maltillinen ja söin sen vasta seuraavana päivänä, ku olin kuvannu paketin. Kuulakärkikynät snyni oli laittanu mukkaan, koska kerrään mainoskuulakärkikyniä. Kiitos kiitos kovasti, niin paljon että riittää! Paketti oli mielunen todellakin. :D


Keskiviikkona sain vielä yhen muistamisen. Aattelin tiistaina ettei kaks iliman kolomatta ja näin käviki. Voitin fufoilu-tempauksessa kesällä ja palakinto tuli eilen. Täytyy tunnustaa, etten kyllä ihan oo varma mikä tuo on. Avvaimenperältä se vaikuttaa, mutta onko sillä joku muuki käyttötarkotus? Kuten neulatyyny tms? Luulisin, että sieni on käsintehty… Kiitos Marelolle muistamisesta.

Raskausviikot alakaa täyttyä (39+5), mutta ei oo supistellu tai ollu muitakaan oireita. Kyllähän tuota aavistelinki aikaisempien kokemuksien perusteella, mutta silti toivoin, että josko tällä kertaa pääsisin lähölle aiemmin. Nyt on nakit sen verran turvoksissa ettei neulominen oikeen onnistu. :( Outo olotila. No ehkä saan sen takin viimeisteltyä. Se on hieno vaikka ite sanonki. Oottakaa niin näette.

(pssssst. arvailla voi vielä pari päivää....)
Arvontaan ei voi ennää osallistua!

Ystävyyttä

Joko oot osallistunu(klik)? Muutin arvonnan osallistumisaikaa hieman.

Eilen sain bloggiini kommentin: Irina kirjoitti... Kurkistapa blogiimme! Siellä olis jotain sulle! Tein työtä käskettyä ja mitä sielä olikaan? Ystävyyden sydän! Olin aivan mykistyny ja vähän jopa herkistyin. Onkohan tuo kumma sillä nuo hormoonit hyrskyttää nyt oikeen kunnolla, virn*. Irinan ja kumppaneiden blogi on yks niistä, joita oon seurannu alusta asti, ennen ku itellä oli haisuakaan omasta blogista. Tavallaan on ystävystyny kommenttien kautta ja aina pittää käyä kurkaamassa mitähän heille kuuluu. Tämän sydämen annan takasin Irinalle. Lisäksi haluan antaa sen Mummolle (salasanasuojattu blogi) ja Tinttamarille (salasanasuojattu blogi). Tutustuttiin kesän aikana ja yhteyttä on pietty enemmänki. On jotenki erillaista käyä blogissa ku sen pitäjällä on kasvot. Mukavia tämmöset, antaa kummasti intoa blogin pittoon taas jatkossa. Kiitos kiitos. :D

Tiistaina postipoika toi kortin snyltä. Kiitos siitä. :) Heti tuli joku ajatus ku kortissa luki "terveisiä Lapista", mutta en, en kiusallakaan harrasta salapolliisin työtä. Sitä en teheny eellisen kierroksen aikanakaan vasta ku lopussa, sillä snyni ei palijastanu ihtiään. Haluan ehottomasti säilyttää sallaisuuen loppuun asti. Kortti piristi päivää, harvoin sitä oikeita postikortteja ennää nykyään saa. Mitähän kivvaa sny onkaan keksiny siihen ensimmäiseen pakettiin, *oottaa malttamattomana*...


Seuraavalla kerralla jottain valamista...

Arvonta

ARVONTAAN EI VOI ENNÄÄ OSALLISTUA!! Lopputulos seleviää aikanaan. :D

Ediittiä siihen, mihin asti voi arvailla...

Lupasin eellisessä tekstissä, että piiaan saa veikata kumpi tullee ja millon. Jätä kommenttiin kumpaa veikkaat tyttöä vai poikaa ja päivämäärä millon tulokas näkkee päivänvalon ekan kerran. Lisäks toivosin, että jättäsit jonkulaisen tieon, mistä saan sitte kiinni eli joko blogin osotteen tai sähköpostin. Jos oot varma, että tiiän mistä tavottaa ni sitte ei oo pakko. :)

Laskettu aika on 12.9 eli viikot on nyt 37+5. Jos multa kysyttäs, lähtisin pian synnyttämään, mutta varmaan saan kykkiä tässä vielä piiiitkän tovin... Joo ei tarvi antaa hyviä neuvoja, kaikki on jo kokkeiltu ku oon nuo 5 lasta maalimaan saattanu. :) ;D
Laitetaanpa vähän avuks miten on eellisten kans menny.
1)poika 39+5
2)poika 41+4
3)tyttö 41+0
4)poika 41+1
5)poika 40+5
6)???

Arvailla saa laskettuunaikaan asti (12.9) tai jos syntyy ennemmin niin siihen asti kunnes kerron lopputuloksen. ;) Jonkunnäköstä palakintoa on luvassa, mutta vielä ei oo hajuakaan mitä se mahollisesti on, virn*.

Lopuks... ei tullu puron loppuista tumppuja vauvalle, mutta lapaset kumminki. Nämä on varsinaiset jämälapaset, sillä lankojen loppuja on käytetty vähän enemmänki. Nämä ei hivele ainakaan mun esteettistä silimää, mutta kyllä ne sielä hanskojen alla mennee. Pitäjä näille löytynee omasta sakista. Tuskin nämä kovin kestävät on, sillä perusteella että näissä on puroa ja hahtuvaista. Jos lapaset ei kestä, täytyy huovuttaa ne nukelle sopiviks ;)

Ohje: Tavislapaset kiilapeukulla, 32 silimukkaa
Langat: Puro, nalle ja hahtuvainen
Puikot: 4,5 mm

Ruska saapuu hiljalleen

Eihän siinä menny ku reilu 2 viikkoa että sain hommattua vetoketjun "kirpeän vihreään takkiin". Kiinnitin sen äskön. Noh, vetoketju kyllä hieman ajelutti. Sitä ei löytyny ihan ekasta eikä tokastakaan kaupasta. Jou'uin jättämään vetoketjun hommaamisen kaupunkireissulle ja tännään oli viimein muutaki asiaa sinne, joten samalla hain vetoketjun. Kannatti oottaa, sillä ketju on just samanvärinen ku takki. Jes. Kerranki näin. Tein tarkkaa työtä vetoketjun kiinnittämisessä. Joku ihimeen ...nisti mussa ei antanu periks tehä "huonommin". Vetoketju on tietenki neulottu käsin ja muutamaan kertaan, ettei varmaan purkaannu. Hih. Mä oon jotenki... no se siittä. Kuvat kertokoot.
On laitettu neuloilla kiinni...
On harsittukki...

Takista tuli kyllä hyvä, oon tyytyväinen. Toivoa soppii että vetoketju kestää, sillä se on neulottu niiiin hyvin kiinni. Oma hommansa oli yrittää saaha kunnon kuvia tuommosesta elohopiasta, joka ei oo sekunttia kauempaa samalla kohtaa. Oottahan te jo takin nähäny, joten olokoot. Napsin kuvia reilusti, mutta... laatu on hävyttömän huono. Täytyy vissiin kirjottaa joulupukille, jos se tois mulle oikian kameran.






Novitan puroa on hehkutettu sielä sun täälä ja calorimetrystaki puhetta on riittäny. En panneu'u niihin sen enempää. Ostin sitte yhen(!) kerän puroa, ruskan värisenä ja aattelin neuloa tuon palijon puhutun calorimetryn. En siis novita-lehessä ollutta pantaa. No enhän mä sitä engelmannia edelleenkään ossaa, mutta löysin suomennoksen tuolta netin syövereistä. Mielipitteeni purosta: ihan kiva neuloa, mutta nyppyynty tosi nopiaa. En varmaan kovin isoa työtä tästä langasta tuu neulomaan. Piin vajjaan päivän sitte tuota "pantaa" päässäni ja positiivista oli ehottomasti se, ettei lanka kutittanu herkkää hipiääni. Mutta eihän se pysyny mun liukkaassa päänupissani (tai hiukset ne liukkaat on) koko päivää vaan iltapäivällä se sano sopimuksen irti ja tippu lattialle. No kyllä tuota varmaan tullee piettyä. Pittää laittaa vaan vanhanpiianpinneillä kiinni jotta pyssyy. Tykkäsin ruskan väreistä, kävi kyllä niin, että parhaat värit jäi vielä kerälle. Tyypillistä.


Ohje: Calorimetry
Lanka: Puro, väri ruska
Puikot: 5 mm
Muuta: 100 silimukkaa, koko just passeli mulle

Oliskos mulla sitte niitä keskeneräsiä muita? Ehei. Ei tietenkään. Joo, en tiiä miten tässä oikeen näin kävi. Puroa jäi ja siittä alako kehkeytyä uus calorimetry, mutta se mennee purkuun ja teen luultavasti tumput vauvalle. Ehkä. Sinivalakonen samos hyppäs puikoille ja aikoo tulla isona villatakiks pojalle. Punanen neule etenee hittaalla tahilla. Se ryökäle pani mut kyykkyyn oikeen pahemman kerran. Sain huomata, että "suutari pysyköön lestissään". Ei mun omista hihaviritelmistä tullu yhtään mittään. Ei harmita ku aikalailla. :( Kyllä mä tämän pahuksen vielä tän vuojen puolella selätän, vannon kautta kiven ja kannon. Menossa on siis hihat numero 5 ja 6! Teen niitä yhtä aikaa magic loop-tekniikalla, jospa ne valamistuis joskus. Ei muuta puikoilla, mutta enemmän varmaan ku ikinä, eikä ees tunnu pahalta, virn*.

Sokerina pohojalla... Liityin piiitkällisen pohinnan jäläkeen syksyn sny-kierrokselle. Ilimottau'uin toisiks viimesenä päivänä, mietin ja mietin osallistunko vai en. Syitä on monia miks niin mietin, mutta jääköön ne sallaisuueks tällä kertaa. Innolla ootan kierrosta. Mulle oli tullukki jo eka kommentti snyltä, jännää, niinku pikkulapsella jouluna, virn*. Mukava saaha kommentteja kaikilta ylleensäkki, ne piristää silleen kivasti. :)

Mitäs muuten ootte mieltä siittä ku syksy tullee? Mut se saa jotenki romattiselle tuulelle. Tullee halu polttaa kynttilöitä, kuunnella "itkettävää" musiikkia (enkö oo pöllö?) ja istua takkatulen loimussa. Ihana on istua sisällä ja kuunnella satteen ropinaa ikkunaa vasten. Aahhh.... Noh, tänä syksynä ei tarvi palijon tuommosesta haaveilla, luulisin, sannoo pikku pessimisti sisälläni... Ennää 3 viikkoa h-hetkeen, mutta sehän on sitte eri asia, millon syntyy oikiasti. Voisinki laittaa pikku kisan pystyyn tuosta syntymäpäivästä tässä piakkoin. Pysykää linjoilla. Kuulemiin tältä errää.