tiistai 13. tammikuuta 2015

Violetti ruusu

Seittemäs (7.) vuosiluku jo tuola blogilistassa. Ohhoh. Mites tuo aika noin kiitää? Elämä mennee etteenpäin sellasta haipakkaa, että perässä tullaan keikkuen puolelta toiselle. ;) Arki on palannu uomiinsa savuvahingon jäläkeen. Sanonpa vielä sanasen siittä. Oltiin evakossa yli 5 viikkoa ja remonttia tuli jonku verran. Lattioita ja tapettia uusittiin, maalausta jne. Ei siis mikkään pikkujuttu tosiaankaan. Lankojen suhteen pää'yin sellaseen ratkasuun, että säästin vain pelekkää villaa olevat langat ja muut vietiin kaatopaikalle. Sain niistä korvauksen vakkuutusyhtiöltä. En ois jaksanu rueta niitä putsailemaan. Elämä ison perheen kans on täyttä, joten on priorisoitava (enkä sano tätä valitusmielessä). Neulomisaikaa on vähän ja koska lanka on edelleen vain lankaa jota saa lissää, oli tuo ratkasu oikia meiän tilanteessa. Jos totta puhutaan, kyllä mä lähes itkin niitten lankojen perrään, mutta ennää ei tunnu niin pahalta. Jos jotaki opin, niin sen että hamstraamaan on turha alakaa jatkossa. Tämä on oma kokemukseni, enkä puutu siihen miten joku toinen tekkee. Kyllä se sen verran sai jotaki traumaa aikaan, etten pystyny neulomaan pitkään pitkään aikaan. Jotenki ajatus tuntu vastenmieliseltä. Turha tapella tutkainta vastaan vai miten sitä sanotaan. Tämä tästä aiheesta, nyt pitäski kantaa ne villalangat tuonne hankeen puhistumaan, kun lunta onneks on tullu mahtavan palijon. Tykkään talavesta! Uus vuosi on toivottavasti vähän lempiämpi ku mennyt vuosi oli. Rankaa ja opettavaista elämänkoulua sai käyä.

Savuvahingon jälkimainingeissa pyykkikonneesta tuli ulos tämän näköset kämmekkäät. Oon pessy nämä aikaisemminki koneessa, mutta tällä kertaa se oli turmioks. Huoh.
Tehty marraskuussa 2011
Harmitus oli valtava, tykkäsin noista oikeen palijon. Katoin muistiinpanoja ja totesin, että onhan noilla ikkää jo sen verran että on ihan hyvä tehä uuet. Siinä seuraava puluma, eihän mulla oo yhtään lankaa joka ei haisis savulle. Mutta ei mun tarvinnu kauaa murehtia, sillä Pilvikirsikka lahajotti mulle 2 muovipussillista lankoja!!!!!! Mä olin ihan äimänkäkenä, että whaaat? Siis ei tällaista voi tapahtua oikeasti. :-) KIITOS KIITOS KIITOS!!! No, hamstraamaan en ala, nämä neulotaan pois siis ensin ja piste. :D

Pengoin lankapusseja ja aika nopiaa oli lanka valittu. Sitte alako mallin valinta. Muistelin että ravelryn jonossa on usiammat kämmekkäät. Oikein muistin, mutta sitte tuli ongelma millä tulostaa kaaviot, kun ei ollu konetta eikä tulostinta. (Kyllä sitä pärjää oikiasti tosi vähällä, sen nämä kuluneet viikot on näyttäny.) Menin Ullaneuleen sivuille sellaamaan malleja. Tykästyin Roosa ruusu-malliin. Oon teheny samantyyliset kämmekkäät ystävälleni joskus "omasta päästä". Kaavio on yksinkertasen heleppo ja kaunis. Niinpä alloin neulomaan. Emma on määritelly nämä kivaks välityöks ja nopiaan sainki nämä valmiiks. Koska lanka oli ohuempaa ja mulla isot käet... tein enemmän mallikertoja ja pientä säätöä muutenki, mutta kyllä nämä silti tunnistaa samaks malliks. Kiitos Emmalle kauniista ohjeesta. ★ Emman neidonkyyneleet on jonossa myös. :-)
Ohje: Roosa ruusu
Lanka: Vuorelman veto
Puikot: 3,0 mm
29.9.-1.10.2014
Samaisesta langasta jäi jälelle jonkun verran. Yhet tosi pienet jalat sai lämmikettä myös. :) Ohojeena vanha tuttu junasukka.
Ohje: Junasukat 40 s.
Lanka: Vuorelman veto 39 g.
Puikot: 3,0 mm
22.10.2014
Tässä tälle kerralle. Mukavia talavipäiviä teille kaikille. Ulokona täytyy saa nyt olla ja hiihtää, kun siihen on mahollisuus. Joten jos mua ei näy, oon varmaan hiihtämässä. 

14 kommenttia:

  1. Pikku hilijaa elolle,hyvä niin <3 Jatkat samaan malliin noiden upeiden juttujen neulomista,mullehan nuo ruusut ja kyyneleet lapasissa on täyttä hebreaa :D
    Suksille täytynee tästä lähteäkin,ku vielä lunta on...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvi, kiitos <3 Hiihto on kyllä niin mukava laji. Ite hiihän mieluiten metässä rauhallisesti perinteistä. :)

      Poista
  2. Kauniit kämmekkäät olet tehnyt! Ja ihanasti olet saanut toiselta neulebloggaajalta lanka-avustusta pahimpaan hätään! :) Eihän noita ikäviä tapahtumia kukaan kohdalleen eikä toisilleen toivo, mutta kun niitä välillä sattuu itse kellekin, niin kyllä ne laittavat elämässä asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Välillä sitä itsekin tulee itkettyä jonkun ihan turhan asian perään, tietysti se sillä hetkellä harmittaa, mutta elämä jatkuu ehkä lopulta jopa entistä parempana! Kaikkea hyvää sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos MariJ. :) Tuo on niin totta. Savuvahingon tapahuttua elämä tuntu keikahtaneen kokonaan ylösalasin. Stressi oli valtava ja kaikki asiat sekasin. Nyt ku aattelee tapahtunutta, niin kyllä ehottomasti se toi mukanaan palijon hyvvää. Ossaa suhteuttaa asioita taas ihan toisella tavalla ja nauttia oikiasti niistä arjen pienistä iloista. Ja elää niin ku ite kokkee tärkiäks eikä murista turhasta. :)

      Poista
  3. Voi miten ihana lukea sun ajatuksia siitä, miten negatiivisesta asiasta voi saada irti hyvää. Niinhän elämä monesti menee, mutta kaikilla ei tuota taitoa ole. Kauniit kämmekkäät myöskin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Minna. Savuvahingosta on nyt reilu 4 kk. Alakuun ei siinä kyenny näkemään mittään hyvvää. Tuttujen kommentit uusista pinnoista, tuntu lähinnä huonolta vitsiltä. Aika teki kuitenki tehtävänsä. Nyt tapahtuneessa näkkee palijon hyvvää jo. Issoimmat "muutokset" tapahtu omissa asenteissa, ajatuksissa ja monissa ei näkyvissä jutuissa. Ossaa ellää eri tavalla hetkessä nyt kuin ehkä ennen. :)

      Poista
  4. Mukavaa kun olet taas palannu linjoille. Ja sekin on minusta hienoa jos langoistani oli sinulle oikeasti iloa ja hyötyä. Ainakin olet itsellesi saanut komeat käsineet langoistani. Hyvillä mielin luovuin omistani kun sitä kutomisvärkkiä on enempi kuin itte ehtii neuloa. Tai neljän naisen voimin täällä neulotaan koko ajan, mutta siltikin matskua on ihan liikaa. Vanhimmat langat taitaa olla jostain -80 luvun alusta.
    Ja tuo on niin totta kuin olla ja voi, että sitä menee usein arvot uusiksi ja pysähtyy sen oleellisen ja tärkeimmän äärelle, kun jokin onnettomuus kohtaa. Ainakin jää se "sitku" ja "mutku" aattelu pois ja osaa elää "tässäjanyt" elämää. Eli sillon ku neulotuttaa me neulomma ja sillon ku hiihätyttää me hiihämmä. Ja ku mukelot on pieniä nii eletään niijen ehdoilla ja siivotaan ja puunataa ja silitetään alushousuja sitten kun elellään tyhjän kodin syndroomaa. SE AIKA TULEE IHAN TAKUULLA myöhemmin tai vähän myöhemmin.
    Mie en muuten hiihä, mie kävelen ja juoksen.
    Ihanat muuten nuo pikkuiset sukatkin, ihan sun väriset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Pilvikirsikka! Et arvaa miten monesti oon noita lankapusseja penkonu. Niistä on ollu iloa, vaikken oo pystynykkään neulomaan. Kiitos sulle tuhannesti <3 <3

      Poista
  5. Hyvä että alkaa elo helpottaa. mahtavan lankalahjoituksen saitkin, pääset hyvin alkuun.
    Mukavia neulehetkiä ihanien lankojen seurassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Kosotäti. Puuhaahan riittää joka päivälle enemmän ja vähemmän, mutta elämä on rikasta. :)

      Poista
  6. Hei !Pilvikirsikan sivuilta suunnistin tänne ja jäinkin melkein olemaan.Niin paljon kaunista ja kivaa täältä löysin.Mukaan nappasin parit käämmekkään ohjeet.Kiitos niistä. - Oikein hyvää alkanutta vuotta Sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mielihyvää toi ihana kommenttisi. Näillä sitä jaksaa etteenpäin.

      Poista
  7. Kauniit kämmekkään ja suloiset sukat!
    On teillä ollut harmia, mutta hyvä ettei käynyt pahemmin. Tsemppiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä. Pahemmin olisi voinu tosiaan käyä. Tavaraa saa uutta ja sitä on aina oikiastaan liikaa. :D

      Poista

Kiitos ku jaksoit jättää viestin. Se piristää kummasti.