perjantai 16. maaliskuuta 2012

Palamikonkiertoja

Yks pojistamme on erittäin tarkka pukkeutumisestaan. Loppysyksystä poika esitti toiveen neulotusta piposta. Hän sellaili novitan lehtiä ja tuli viimein luokseni: mä haluan tällasen pipon ja tuossa värissä. Selevä. Mulla ei oo kaapissa sellasta lankaa, joka ei kutittais (ihan oikiasti), joten mun pittää ostaa ensin lankaa. Tuon tuosta poika kyseli, joko langat on ostettu. Jossain vaiheessa (oli jo talavi ennen joulua) mentiin prismaan ja poika sano heti ovella: täältä voijaan kahtoa sitä lankaa. Ostettiin Novitan luxus alpacaa, ehkei se kutittais ja siittä löyty just se sopiva harmaa väri. :) Langat ostettuna siis. Ei muuta ku puikoille...

Vaan ei jostain syystä huvittanu. Mentiin jo maaliskuussa ja yhtenä päivänä poika oli kuulolla, ku mietin ääneen, että tekis mieli tikata jotaki. Sähän voit alottaa sen mun pipon, tuli heti pojan vastaus. Ennään en kehannu siirtää alotusta ja laitoin pipon tulille. Ohojeen lanka oli 7veikkaa, joten jou'uin säätämään. Alpaca on nallen vahavusta suunnilleen eli ohuempaa. Kahtelin sopivia silimukkamääriä nallelle tehhyistä pipomalleista. Silimukkamäärä oli kerrasta sopiva, mutta mulleppa ei tullu mieleen, että ehkä resoriaki pitäs säätää mallineuleeseen sopivaks, jos silimukoita on 45 enemmän. Mun tavaramerkki on vissiin jo "neulo, pura, neulo uuestaan ja onnistu". Olin neulonu jonku matkaa, ku silimään pisti yks pikku juttu. Ei muuta ku pura ja lähe alusta...
Mallineule on 1 silimukan verran sivussa...

En tykänny ohojeen palamikonkierroista, ne tehtiin niin monimutkasella tavalla, mutta en jaksanu ehtiä vastaavaa ohojetta mistään, koska palamikot tehtiin joka 4:s krs ja per kierros 5 krt. Palamikoissa piti siirtää silimukoita kahella apupuikolle. Oon neulonu palijon palamikoita, mutta tällanen tyyli oli eka laatuaan. Alakuvaikeuksien jäläkeen työ eteni joutusasti. Onneks, sillä poika oli oottanu valamista jo aaaiiiiika monta kuukautta. 

Ohojeessa palamikoittenkierrot lopetetaan kesken eli palamikot jätetään "auki". En halunnut tehä noin ja mulla oli mielessä ajatus apinoia hieman Tikrun Chevalierlapasten kaaviota yhestä kohtaa. Niin teinki. Tykkään piposta, vaikka laskelmat meni hiukan pieleen ja alotin liian aikasin palamikoitten "sulukemisen". Päätin etten pura. Poika tykkää ja se on pääasia. Lopulta tupsuun tuli uusi toive: värikkäästä langasta. Niin tein. Kun pipo oli tupsun kiinnitystä vaille valamis (iltamyöhällä), sai poika raivarin: hän haluais pipon kouluun seuraavana päivänä. Ei auttanu ku kiinnittää tupsu paikalleen. Poika ei rauhottunu nukkumaan ennen ku pipo oli valamis. Tulipahan tehtyä, viimeinki.

Nyt jos pipo jää pitämättä, en tee kyllä yhtään pipoa hälle ennää. Nimittäin oon teheny pipoja aikasemminki ja pitämättä ne on jääny... Tietenki sain uuen pipotillauksen heti vanhimmalta pojalta. Ei oikeen innosta. Oli tuota lankaa ihan kiva neuloa, mutta siitä irtos tosi palijon sellasta irtokarvaa. Toivottavasti pipo kestää, eikä venaha heti pilalle.

Ohje: Novita syksy 2011, malli 61 omin muokkauksin, 125 s. 
Lanka: Novita Luxus Alpaca vajaa 50g ja tupsuun NalleKesää
Puikot: 3,25 mm ja 3,75 mm
Valamis: 15.3.2012
Muuta: Raverlryssa

PS. Arvatkaa oliko pipo päässä pojalla kun tuli koulusta kottiin??? Ei!!! Kyssyin syytä, oli vastaus: piän sitä kotona......................... just joo.
PPS. Tervetuloa uuet lukijat! Ja kiitos kaikille kommenteista. :)

11 kommenttia:

  1. Hieno pipo, komeat palmikot! Ja kirjava tupsu on tosi kiva :)

    VastaaPoista
  2. Pojalla on hyvä maku, hieno pipo! :)

    VastaaPoista
  3. Juu just noin se mennee joskus. Eli neulo-pura- neulo uuestaan. Ja pura vielä kerran alkutekijöihinsä ja ala alusta, ennenku hyvä ja mieluinen tulee. Just tein kolomeen kertaan Pitsimyssyn pienelle 2-vuotiaalle. Ja kukanki virkkasin koristeeksi, kolme eri versiota.Huh! Kaunis on poikasi pipo ja niin muodikas. Mun teinit kulkee pipo päässä koko ajan ja se pipo töröttää ihan pystyssä ja tupsu on huipulla.

    VastaaPoista
  4. Tosi kauniit palmikot! Taisinkin lopettaa just novitan tilauksen ennen tuota nroa, kun en muista nähneeni tuota ohjetta. Vaikeuksien kautta voittoon on monesti mullakin tuo työn kulku..

    VastaaPoista
  5. Aivan upea pipo!Vaan missähän meni pieleen,ku ei poika suostunukaa sit enää koulussa pitämään?Harmittavaa tuommonenki:(

    VastaaPoista
  6. Hienot palmikot!Tuttua kauraa tuo tekeminen-purkaminen :D Siltä ei kai kukaan käsityön tekijä voi välttyä toisinaan.

    VastaaPoista
  7. Nätti tuo palmikkokuvio. Ja kiva värikäs tupsu.

    VastaaPoista
  8. Kaunis pipo! Ja hyvä jos pitää edes kotona. Ihan sama, sisällä tai ulkona. Pojilla on välillä vähän vaikeeta. noiden vaatteiden ja asusteiden kanssa. Itse meinasin pudota pyrstölleni kun oma nuorimmaiseni (kohta 17v) halusi Italiasta ostaa talvilomamatkamuistoksi kirjoneulepipon, jossa on sellaiset kunnon lärpäkkeet korvien päällä ja alla teddyvuori... Aikaisemmin ainoa mahdollinen pipo oli musta tai musta. Ja välillä musta. Et silleen se mieli sit joskus muuttuu.

    VastaaPoista
  9. Nätti on pipo, mutta pojat on oikukkaita jossain vaiheessa.. Vaikka on ne tytötkin :)

    VastaaPoista

Kiitos ku jaksoit jättää viestin. Se piristää kummasti.