tiistai 2. helmikuuta 2010

Vuosikas

Vuosi sitte julukasin ensimmäisen blogikirjotuksen. Muistelin, että vasta helemikuun lopulla oisin alottanu, mutta asian tarkistettuani totesin että tännään se vuosi tullee täyteen. Nyt täytyy postata ja kiireesti, jos vaikka joku kävis lukemassa...

Vuosi on ollu antosa, oikeen todella. Oon saanu palijon uusia tuttuja ja blogeja on seurannassa kiitettävä määrä. Noh, viime aikoina sattuneesta syystä en oo ehtiny vierailuja tehä, saati kommentoia. Mutta kyllä vielä joskus, toivon ma. Oon pohtinu hartaasti jatkanko vaiko en, ku ei tuu kommentteja ku muutamalta ihanalta tyypiltä (vilikutus teille***).

Nyt kannattaa hypätä yli, jos ei halua lukia valitusta. Ihtiäni harmittaa tällanen asia... Joitaki blogeja oon seurannu alusta alkaen ja kommentoinu aktiivisesti vauvan syntymään asti. Arvannette etten oo saanu yhtäkään kommenttia niistä. Byäääääh. :( Ehkä nämä bloggaajat pittää mun blogia tylsänä ja tavanomasena, ku en neulo engelsmanniks ja tee uppeita luomuksia. Ei tänne kannata tuhurata kallista aikaansa jättämällä kommentin. Noh, ossaan mäki olla ilikiä, heh heh, ossuupa ommaan nilikkaanne. Päätin, etten ennää kommentoi noissa blogeissa ja luultavasti käynnitki lopetan kokonaan, vaikkei täälä sitte kävis ennää kukkaan. Joku vettää tästä arvatenki herneen sievään nokkaansa, sillä "tämähän perustuu vappaaehtosuuteen koko juttu". Näin on närreet ja männynkävyt, mutta ois mukava saaha ees vastaus niihin kysymyksiin, joita oon esittäny. Ymmärrän, ettei kaikkia voi miellyttää, enkä sitä yritäkkään. Tää mun pieni blogi on mun tyylinen tämmösenään. Toinen asia joka mua sylettää, on se, että sanotaan: "et oo sitte kirjotellu". No voisin heittää vastakommentin: "et oo sitte kommentoinu". Jospa jollaki lamppu syttys... Tämmönen vuodatus on kyteny tuolla syömmen sopukoissa jo jonku aikaa ja nyt se halus tulla sieltä ulos mua ahistamasta. Ugh, oon puhunu. Sana on vappaa.

Sellasta tämä ihimisen elo on. Joku asia ottaa pattiin enemmän ku toinen. Jos mennee liian vakavaks, ni saahan tän blogin kannet kii kokonaan. Omahan on valinta mitä tällä teen. Tän kirjotuksen alla on syvällistä pohintaa kelle ja miks oikeen bloggaan. Lopputulemaks sain, et itelle, mutta myös teille sielä ruu'un toisella puolella. Motivaatioita kirjotteluun ei ois, jos ei ois ainuatakaan lukijaa. Joten sinä sielä, just sinä! Jätä mulle pieni vinkki, miks käyt täälä ja mitä täälä kenties haluaisit näkyvän ja olevan joskus. Eikä sitte kopsata mitä muut on sanonu. Osallistuminen on vappaaehtosta, mutta jos oikeen hyvin käy, nakkaan jotaki teistä jollaki kivalla joskus... Aikaa on hammaan tulevaisuuteen. :D

PS: Mulla on uus "lelu". Ei, se ei liity neulomiseen. Se pissaa lattialle (siivoaminen on kivvaa). Se haukkuu yöllä yöpöyän takana. Se syö maton hapsuja. Se juoksee unissaan. Se on ihana ja oon aivan raxtunu siihen. Se on pieni seropi-koiranpentu. Vuh vuh vaan sullekki.

28 kommenttia:

  1. Blogisi on seurannassa, taisin löytää tämän joskus TiiQ:n blogin kautta. Kommentoin harvakseltaan blogeissa, koska käyn normaalisti päivätöissä ja vapaa-aikana harrastan liikuntaa, liikutan lapsia urheiluseurassa, teen jopa kotitöitä ja tykkään tehdä niitä käsitöitäkin. Jos vielä perusteellisesti lukisin ja kommentoisin blogeja, saisin jättää yöunet aika lyhyiksi. Joten kommentoinnit painottuu minulla enemmän lomiin. Eikä sitä niin kovin paljon ole.

    Mutta onnittelut 1-vuotiaalle blogille!

    VastaaPoista
  2. Minä kyllä yritän silloin tällöin kommentoida täällä, viime kuukausina kommentit vaan lentää turhan usein harakoille nettiyhteyden takkuamisen vuoksi. En minäkään kyllä viitsi hirveesti sellaisille kommentoida
    jotka ei KOSKAAN käy "vastavierailulla".
    Onnea blogillesi ja koiranpennulle:)

    VastaaPoista
  3. Minä,minä,minä...ihan vakkari-kävijä täällä,ku sinut viimeinki jostain ihme kautta löysin,en ees muista miten mää tänne eksyin!Sun blogis on seurannassa ja sydämeni pompahtaa ilmaan,ku näen,että oot päivittäny:Näpin neuleet!Mielenkiintoista luettavaa,missä mennään:):)Kiitokset vasta-vierailulla käymisestä,kannustuksesta ja kommenteistasi!Ootan ku kuuta nousevaa sitä päivää,kun viimeinki tapaamme!
    Tuhansia halauksia sulle,ei se seropi mikkää lelu oo,vaa ihka oikee koiran pentu!;);)Unohtamatta tuhisevaa nyyttiä kopassasi!:):)
    Niin ja onnittelut 1-vuotiaalle!

    VastaaPoista
  4. Oon kai mie sanonut täällä ainakin joskus jotain, oonhan? Seurannassa oot. =)
    Niin se vaan menee ettei toiset kommentoi koskaan. On mullakin paljon blogeja, joissa käyn ja kommentoin, mutta sieltä ei kommentoida koskaan. Minkäs sille teet, et mitään. Ite oon ajatellut, että pistän sanan silloin, kun ennätän ja jotain sanomista on. Myös niille, joilta en koskaan vastakaikua saa.

    VastaaPoista
  5. Totta turiset! Varmasti saisi itsekin heitellä näitä kommentteja useammin... Seurannassa olet minulla! En muista mistä saakka..

    Itse tykkään katsella paljon kuvia! Valmiista neuleista useammista kulmista ym. Itse surffailen näissä blogeissa iltaisin työpäivän ja harrastusten jälkeen ja täytyy myöntää, että pitkät tekstipostaukset tulee aika usein skipattua ihan laiskuuttaan..;) Kuvat sitten houkuttaa ja koukuttaa lukemaan.

    VastaaPoista
  6. Onhan se kiva saada kommentteja, jos ei niitä tule, miettii, että lukeeko tätä kukaan. Täytyy myöntää, että tulee harvakseltaan kommentoitua kun yrittää pikaisesti ehtiä selaamaan blogeja listalta läpi. Jo jonkin aikaa olen sun blogias seurannu, sulla on kiva tapa kirjottaa, ja tykkään kun kirjotat murteella. En muista, olenko aikaisemmin kommentoinut tänne, mutta blogisi on kyllä seurannassa.

    VastaaPoista
  7. Sattumalta tupsahdin tänne jonkun muun blogin kautta. Valmistuneita töitä katselin. Onnittelut ensimmäisestä vuodesta! T. Lellu

    VastaaPoista
  8. Blogiasi olen seuraillut jo jonkin aikaa. Huono vaan olen kommentoimaan, ja kiirekin yleensä on kova. Nopeasti kun yrittää kaikki saada katsottua, niin jää kyllä kommentointi vähälle. Mutta onnea blogille sekä tietenkin koiranpennulle :)

    VastaaPoista
  9. Onnittelut blogille!

    Blogisi on seurannassa ja olen tänne joskus kommentoinutkin. Oma kommentoiminen on ollut jo kuukausia aika vähäistä. Ei vain energiaa riitä niin kauheasti enää blogeille. Omalla blogillanikin on pää pölkyllä, kun en enää tiedä riittääkö kiinnostus sen pitämiseen.

    Mie oon yrittäny kommentoida sen verran, kun ehin. Seuraan kuitenkin ihan älytöntä määrää blogeja, joten kaikkiin blogeihin kommentointi säännöllisesti on aika mahdotonta. Aika ei riitä. Hyvä kun aina riittää siihenkään, että kommentoin niille, jotka ovat kommentoineet mun blogiin. Säännölisemmin tulee varmasti kommentoitua niiden henkilöiden blogeihin, joiden kanssa mulla on jotain yhteistä tai joiden sivut muuten miellyttää mua eniten. Neuleblogeista kun puhutaan, niin nätti neule tai ajatuksia herättävä kirjoitus saa sormet kulkemaan näppäimistöllä. Tutummille toki tulee kommentoitua vähemmistäkin syistä.

    Vapaaehtoista tämä blogin pito ja kommentointi on, mutta ymmärrän sen, että on loukkaavaa, jos kysymyksiin ei saa vastausta. Tosin joskus se, että ei saa vastausta, voi johtua ihan inhimillisestä erehdyksestä. Harva kai ihan tahallisesti on välinpitämätön tai ilkeä toista kohtaan. Itse odotan, että edes jotenkin huomioidaan mun kommentti. Se ei tarkoita sitä, että aina pitäisi olla kommentoimassa, vaikka ei olisi mitään sanottavaa. Kuhan joskus jotain, oli se sitten vaikka joitakin kertoja vuodessa. Jokaisella on kuitenkin omat kiinnostuksen kohteensa ja elämänsä.

    En oo oikein koskaan ymmärtänyt kommenttien kalastelua tai pakkokommentointia. Musta on vähän hassua, jos kommentoidaan vain sen takia, että saataisiin omalle blogille lisää lukijoita tai vastakommentoidaan ainoastaan sen takia, että toinen on jättänyt kommenttia. Vastavuoroisuus on tietysti kiva ajatus, mutta pelkän kohteliaisuuden ja ulkoa määrätyn pakon takia kommentointi tuntuu musta turhan teennäiseltä, jos se on enemmän sääntö kuin poikkeus. Koen ainakin oman blogini kannalta niin, että on mukavampaa, kun ihmiset kommentoi sen takia, että ne haluaa eikä siksi, että se on joku ääneen lausumattoman säännön aiheuttama pakko. Tietty kohteliaisuus on toki aina suotavaa, mutta rajansa silläkin. Ei tämän homman pakkoa pitäisi olla.

    Tämmösiä nämä mun ajatukset. Tuo viimeinen kappale oikeastaan koskee niitä ajatuksia, joita mulla on itsellä herännyt niiden vuosien aikana, joina olen blogeja seuraillut ja omaa blogia kirjoittanut. En tiedä miten lienee todellisuudessa, mutta päässä herää välillä ajatuksia tietyistä toimintatavoista. Ei siis koske sinun kirjoitustasi tai sinun tapaasi toimia :)

    Loppuun on vielä sanottava, että blogiani aloittaessani ja sen jälkeenkin olen pyrkinyt kommentoimaan kohtalaisen säännöllisesti, jos on ollut jotain sanottavaa. Ihan vain omasta halustani ja mielenkiinnostani. Sitä kautta niitä tutumpia bloggaajiakin on sitten vähitellen syntynyt. Osan kanssa olen ollut sitten netin ulkopuolellakin tekemisissä. Aktiivisuus on mulla ainakin ollut se avainsana. Jos joku ei noteeraa, niin aina löytyy monen monta muutakin blogia kommentoitavaksi ja seurattavaksi.

    VastaaPoista
  10. Onnea 1-vuotiaalle blogille ja uudelle koiranpennulle! :)

    Minä käyn lukemassa täällä säännöllisesti, eli aina kun päivittyy. Olen itse aika aktiivinen kommentoija, tai pyrin ainakin kommentoimaan aina silloin, kun on valmista käsityötä esillä. Ihan kaikkia "kävinpäs tänään kaupassa ja ostin maitoa ja ruisleipää" -juttuja ei jaksa blogeissa kommentoida, en siis tarkoita että sinun blogissasi olisi tällaisia, mutta on paljon blogeja, joissa pääasiallinen sisältö on tämä, ja sit joskus satunnaisesti saattaa sukkapari valmistua. Aiemmin en jaksanut käydä kurkkimassa kaikkien kommentoijien blogeja vastavierailulla, mutta nyt olen reilun vuoden verran pitänyt tapanani, että jos joku uusi kommentoija kommentoi, niin käyn hänen blogissaan jättämässä puumerkin, ja 90% tapauksista alan seurata myös hänen blogiaan. Vain siinä tapauksessa, että kyseinen blogi on jotain muuta kuin käsityöblogi, eikä aihe minua kiinnosta, niin en jää vakilukijaksi, mutta pyrin kuitenkin sen vastavierailun tekemään. :) Aika usein huomaan muiden tekevän samoin, ja oikeastaan minua vähän hävettääkin, etten ollut aiemmin riittävän ymmärtäväinen, että olisin näitä vastavierailuja tehnyt, mutta ainahan voi parantaa tapansa, onneksi. :)

    Itseäni kyllä harmittaa, että on monia blogeja, joita seuraan mielelläni ja joita myös kommentoin ahkerasti, mutten saa juuri koskaan näiltä bloggaajilta kommentteja. Ja mikä hulluinta, nämä ihmiset ovat yleensä niitä, jotka tunnen myös livenä esim. käsityötapaamisten kautta! Itse kun koen "läheisemmäksi" sellaiset bloggaajat, jotka olen livenä tavannut, siis verrattuna niihin, jotka tunnen vain blogien kautta, niin tuntuu jotenkin hassulta, etteivät he sitten vaivaudu kommentoimaan blogissani. Ja sitten jossain käsityötapaamisessa joku yhtäkkiä sanoo lukeneensa blogistani sitä ja tätä ja tuota, niin tulee ihan hämillinen olo, että ai, sinäkinkö luet blogiani, etpä ole koskaan kommentoinut... :/

    Eli vähän samanlaisia ajatuksia täälläkin. :) Joka tapauksessa minä olen tykännyt sinun blogiasi lukea, päivittyi se sitten usein tai harvoin. Parasta täällä on, että sinä kirjoitat minun kotimurteellani. :) Vaikka tietysti sitten sisältöäkin on mukava lukea, mutta tuo murre on sellainen erityispiirre, mistä koen sinut läheiseksi. :) Joka kirjoitukseen en varmaan minäkään ole täällä kommentoinut, mutta ahkerasti tätä kuitenkin luen.

    Jatkahan siis bloggailua samaan malliin ja ihan omalla tyylilläsi! :) Ja meitä käsityöntekijöitä mahtuu maailmaan ihan kaikenlaisia, en minäkään neulo vierailla kielillä tai kalliilla merkkipuikoilla tai ulkolaisilla luksuslangoilla, vaan ihan suomeksi väännän vääntyneillä metallipuikoilla markettilangasta. ;) Ja eiköhän suurin osa neulojista ole juuri samanmoisia, junttineulojilla ei vain ole tapana pitää suurta melua itsestään. ;)

    Bloggailemisiin ja kommentoimisiin! :)

    VastaaPoista
  11. Enhän minä vielä ole ehtinyt kommentoimaan, kun vasta löysin blogisi. Olet kumminkin minulla seurannassa ja varmasti kommentoin aina kun keksin jotain sanottavaa. Aina ei vain tahdo juttu luistaa vaikka kuinka miettii sanottavaa.
    Ei niitä hienoja lankoja ole minullakaan. Enimmäkseen kirppareilta ostettuja nyssyköitä ja halpahallien acryylilankaa :)
    Minä haluaisin nähdä kuvia siitä sun koiranpennusta. Itsellänikin on 8v sekarotuinen, jota en vaihtaisi mihinkään rotukoiraan. Sekarotuiset on PARHAITA !

    VastaaPoista
  12. Onnea 1 vuotiaalle!
    Totta muriset!

    Minä sain tiedon blogistasi edellisen sny-kierroksen kautta, olin salaisesi :) Blogiasi seuraan googlereaderin kautta ja joskus jätän jonkin sanasenkin. Seurannassa olet sny-kierroksen päätyttyäkin.
    En osaa sanoa mitä sinun täytyisi kirjoitella.. kirjoita niin kuin tähänkin asti ja luo omanlaisesti blogi.

    Minua harmittaa se kun itsellänikin on seurannassa blogeja joista sitten joihinkin uskaltaudun jättämään kommentin, niin vastavierailua et tule tai ainakaan kommenttia. Lopahtaa siinä into käydä enää niissä blogeissa kun moneenkertaan itse jättää kommenttia mutta itse ei saa ollenkaan heiltä.
    Noh, meitä on monenlaista bloggaajaa ja kommentoijaa.. jokainen tavallaan.

    Vuh vuh! Laita siitä kuva tänne! :)

    VastaaPoista
  13. Kuvia, kuvia, siitä koiranpennusta!!!

    Et saa lopettaa, minä rrrakastan sinun blogia. Kukaan muu ei kirjoita tuolla murteella, joka on niin ihanan tuttua. Oletanpa että se on sinulle itsellesikin tärkeä ilmaisutapa, vierailla mailla ja kaukana kotiseudulta ;)

    Olen huono kommentoija, se myönnettäköön. Se small talkin vaikeus suomalaisille...sehän se on meidän perisynti. Kun joskus olen käynyt yhden kannustavan kommentin heittämässä, niin sen pitäisi riittää, mikään ei ole muuttunut :D

    Ja vastakommentointikommentitkin kolahtavat. Joskus vastaan omaan blogiini, mutta se on tavallaan "väärin", koska en oikein voi odottaa lukijan vaivautuvan vielä palaamaankin blogiini moisen asian takia. Mutta jotta kommentoinneista saisi aikaan hyvän keskustelun, se on oikeastaan parempi tapa. Hmmm...ei aina ole helppoa.

    Sitä paitsi, ihminen on laiska. Kun blogeja lukee readerin kautta, niin kommentoimiseen tarvittaisiin lisäklikkauksia. Ja sitähän ei aina jaksa. Ja jos blogissa on esillä jotain superihanaa, niin joku on varmasti jo kommentoinut sitä eikä sitten viitsi toistaa niitä samoja ihania. Seli seli.

    Itsestäkin joskus tuntuu, että blogia kirjoittaa suoraan bittiavaruuteen, ettei sitä lue kukaan muu kuin kirjoittaja. Ja mies joskus. Mutta sitten törmää livenä tai keskustelupalstoilla johonkin uuteen tai vanhempaankin tuttavuuteen, joka osoittaakin lukeneensa tarkkaan kaiken ja muistaa jotkut käsityöt tai langat vielä kuukausien jälkeen. Se lämmittää. Ja sitten bloggaamista jaksaa jatkaa.

    Niin että kiitoksia tästä vuodesta! Odotan ilolla seuraavaa (ja seuraavia)!

    VastaaPoista
  14. Blogilistan tuoreita päivityksiä tuossa katselin hakusanalla käsityöt, ja sitä kautta tänne tupsahdin. Toki muistelen täällä joskus aiemminkin käyneeni, nimimerkki on tuttu. Nyt laitan suosikeihin.

    Miullekin tulee joskus sellainen nolo olo, kun en mitään superupeaa osaa tehdä ja vain pari kertaa olen tehnyt vieraskielisen ohjeen pohjalta jotakin. Toisaalta uskallan kyllä ihailla ja kommentoida toisten upeita luomuksia, vaikka kieltämättä muutamassa blogissa eletäänkin ihan eri maailmassa kuin meikäläisen maalaisblogissa.

    VastaaPoista
  15. Google Readerin kautta minäkin tätä luen! Ja olen huono kommentoimaan... Olen jopa huono kommentoimaan silloin, kun omassa blogissa käy "vieraita", siis sellaisia, joiden blogi ei vielä ole seurantalistalla. Jotenkin haluan itse nuuskia esiin nämä lempparini... ;) Onnea yksivuotiaalle!

    VastaaPoista
  16. Hui... mää pelekään koiria....
    Käyn täälä kurkkimassa tuontuostaki, mutta ei ihan joka kerta tuu jätettyä kommenttia, tunnustan.. koitan parantaa tapani.

    VastaaPoista
  17. nii ja jäi sanomatta, että ei kannata vejellä herneitä nenään... ne on vaikia saaja pois... üü

    VastaaPoista
  18. Samaa mieltä mummon kanssa, niin muuten onkin! Mun pikkuveli teki lapsena niin, kirjaimellisesti!

    VastaaPoista
  19. Hyvää viikonloppua tulin toivottamaan! :)

    VastaaPoista
  20. Jonkun toisen blogin perusteella varmaan joskus löysin tai sitten googlattuani jotain käsityötä, niin löytyi tekemänäsi. Sen jälkeen seuraillut ja tykännyt, jännittänyt odotusta mukana ja ihastellut valmiita töitä.
    Laiska olen kommentoimaan, mutta lukemassa kyllä käyn. :)
    Onnea blogisynttäreille, mukava tätä on seurata! :)

    -Tiuku-

    VastaaPoista
  21. Lumiset onnittelut sun 1-vuotiaalle! Älähän meinaakkaan lopetella blogin pitoasi! Mulla on ollut pieni bloggaustauko ja häpeäkseni tunnustan,etten kurkkinut yhtäkään blogia.En edes suosikkejani. Ja nyt pelkään,että kukaan ei enää kurkista noita meidän akkaporukan höpinöitä. Tai minä yksinhän siellä olen viimeisen vuoden aikana huseeranut.
    Voi,kun osaisin kirjoittaa yhtä sujuvasti,kuin sinä.Tuo sinun murteesi on aivan ihanaa luettavaa!
    Oikein mukavaa talven alkua sinulle ja perheellesi. Ja tottakai sille hauvavauvalle!

    VastaaPoista
  22. Minä koitan aina käydä vastavierailulla blogeissa, mutta joskus voi unohtua kun kuvittelee jo kommentoineensa.
    Oletko huomannut ja pänniikö sua se, että blogi johon kommentin jättää, kiittää siitä omassaan. En minä ainakaan käy tarkistamassa, että mitä se henkilö siellä omassaan vastasi.
    Onnea sulle ja olen tainnut käydä sun blogia lukemassa alusta asti.

    VastaaPoista
  23. Hei! Löysin tänne Hippanan blogin kautta ja jouduin tai pääsin keskelle kommenttikeskustelua ja aihetta jota itekkin aina joskus omaa blogia pitäessään miettii! Välillä kommentteja tulee ihan kivasti,välillä taas näyttää nollaa :(. Itse seuraan monia blogeja ja kommentoin aina kun sattuu sellainen fiilis että tuo on kiva! Siis lähinnä käsitöistä otettuja kuvia kommentoin,päiväkirja-tyyppisiä pitkiä postauksia en juurikaan jaksa lukea saati sitten kommentoida.
    Onnea yksivuotiaalle blogillesi ja ihmeessä kannattaa aina jatkaa vaikka joskus hiljaista olisikin!

    VastaaPoista
  24. Onnea yksvuotiaalle!
    Voi, kun maailmassa on niin paljon kivoja blogeja ja aikaa niiden lukemiseen liian vähän. Nykyään tuntuu joskus siltä, ettei edes omaa blogia ehdi kunnolla päivittämään ja sitten tulee luettua muiden blogeja jotenkin paljon satunnaisemmin kuin ennen. Mutta täällä törmää aina tuohon ihanaa murteeseen, sitä on tosi kiva lukea. Ja päivän sattumuksista käsitöiden lomassa :).
    Toivottavasti jatkat blogin kirjoittamista edelleen, vaikkei se aina niin mahdottoman hauskalta maistuisikaan ja vaikka välillä tuntuu, ettei vastakaikua/kommentteja niin paljon tulisikaan!

    VastaaPoista
  25. Eli tosiaan puumerkki tännekin :)

    Noin yleensä kommentoinnista: yritän jättää kommentteja aika matalalla kynnyksellä jos vain näen jotain kivaa. Pääasiassa siis käsityöblogeja (erityisesti neuleaiheisia) luen. Joskus toki tulee niitä kausia, että ei vaan ehdi blogikierroksille (eikä omakaan blogi päivity), mutta muutenkin kyllä tykkään jättää viestiä. Blogit kuitenkin parhaimmillaan ovat vuorovaikutusta.

    VastaaPoista
  26. Minä seuraan niin monia käsityöblogeja että pakostakin kaikkiin ei tule jätettyä kommenttia joka kerralla. Olen kyllä Tess'in kanssa melko samoilla ajatuksilla pakonomaisesta kommentoinnista ja vastakommenteista, se ettei kysymyksiisi ole vastattu niin on todellakin epäkohteliasta ja toivon etten ole itse sellaiseen syyllistynyt. Itse käytän paljon englanninkielisiä ohjeita, ne eivät ole mitenkään hienompia, vaan sieltä löytyy paljon ihania malleja joita ei välttämättä ole suomeksi käännetty.

    VastaaPoista
  27. Onnittelut synttärien johdosta! Tykkään blogistasi ja käyn aina kurkkimassa täällä, kun olet päivittänyt (parin-kolmen päivän viiveellä). Nyt esim tuntui aika jänskältä, että olet tehnyt samasta nalle Colorista sukat (vihreät) kuin minäkin. Minulla vain loppui lanka kesken hieman, puuttuu kavennukset toisesta sukasta... Mietin juuri, että pitääkö tehdä kärki vihreällä Maijalla :)
    Jatka samalla linjalla, tykkään neuleistasi ja jutuistasi :)

    VastaaPoista
  28. Mä oon täällä ihan ekaa kertaa! Netin ihmeellisiä polkuja pitkin löysin tänne. Ymmärrän tosi hyvin tuon sun purkauksen, muaki ottaa päähän kun itse käyn kommentoimassa muiden blogeihin ja itsellä käy vaan muutamia, enimmäkseen sukulaisia :) Ehkä ne blogin pitäjät vastaavat sinne kommentin perään jotani, harvoin kyllä käyn tarkistamassakaan :( Ehkä pitäis...

    Kivan näkönen blogi sulla, ihmisen näkönen :)

    VastaaPoista

Kiitos ku jaksoit jättää viestin. Se piristää kummasti.