keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Jottain pientä taas...

Kiitos kiitos ihanat immeiset kommenteista, joita on tippunu tasasen varmasti tänne pieneen blogiini. Ootte korvaamattomia. Ne piristää niin mukavasti kurjaa päivää. Siis eihän mulla kurjia päiviä oo tietysti, mutta...

Jo kaks viikkoa sitte iteljooni toi mulle jotaki. Nimittäin lankaa. Tai langan. Tai ihan miten vaan. Joku muistaa varmaan sen ku moitiskelin sitä läikittyvää lankaa. Ilu lupas laittaa mulle uutta lankaa. Totta puhuen yritin estellä, ihan oikiasti! Ei naureta sielä. Mulla on se sähköposti vielä tallessa, nih. Kaikesta huolimatta tänne kottiutu merinovillanen vyyhti vihreää lankaa. Siis merinovillaa, voittako kuvitella? Tiesin heti, että lanka on jotaki tavallisuuesta parempaa, sillä niin pehemiältä se tuntu käessä. Väri ei ollu ihan ykkönen mulle, mutta sukat siittä tullee jokatappauksessa itelleni. Herkkähipiälle. Mun nallesukat on jo ihan nyppyyntyny ja ne kutittaaki. Mä en piä villasukkia muullon ku talavella, joten katotaan millon tuo vyyhti alakaa muotoutumaan. Suuret kiitokset Ilu!!

Ystävän vauvalle valamistu junasukat niitten epäonnisten tilalle viikonloppuna. Väritoive osu nappiin, sillä löysin yhen kerän woolia paikallisesta, joka lopettaa ens kuussa. Mulla täytyy olla tosi tiukka käsiala, sillä ohojeessa on 40 silimukkaa ja 2,5 mm puikot. Mulla oli 48 silimukkaa ja 3 mm puikot. Vauvan syntymän jäläkeen käsiala on tiukentunu huomattavasti jostaki kumman syystä. Täytyy vaan opetella tekemään isommalla puikkokoolla ja luua ennemmän silimukoita.

Ohje: Junasukat
Lanka: Wool
Puikot: 3 mm

Eilen olin eskarilaisen mielestä varmasti maaliman paras äiti. Sain valamiiks noin 3 viikkoa sitte alotetun pipon, jonka piti valamistua käjenkäänteessä. Ois se valamistunukki, siitä puuttu vaan tupsut ja päättelyt. Käjenkäänne sai toisenlaisen sävyn, sillä hiihtolomaviikon sairastelut oli vasta alakusoittoa. Me "asuttiin" käytännössä viime viikko keskussairaalassa. Onneks laps alakaa olla jo parempaan päin ja vointi kohenee päivä päivältä. Kovia tauteja on liikkeellä, muistakaa pestä käsiänne! Niin asiaan takas... eilen päätin, että tuo pipo on saatava valamiiks ennen ku kelit on sellaset, ettei sitä voi ennää pittää. Pakkasmittari näytti -24 eilen aamulla ja tännään myös. Ku poika sai pipon päähänsä hän oli ite aurinko! Ja äitiki ihan vähän. :) Tupsut oli pojan erikoistoive. Aika hmmmmm... isot niistä tuli, mutta poika tykkää ja sehän on pääasia. Pipo on ollu päässä lähes koko ajan. :)

Ohje: Novita kevät 2008, palamikkopipo s.11 soveltaen
Lanka: Mambo
Puikot: 7 mm

Tämmöttiis tälla kertaa. Millonkahan mä oikiasti saan esiteltyä sen yhen neuletakin, joka on oottanu jo luvattoman kauan. Ens kerralla vaikkapa kuvaa koiranpennuista tai sitte ei? Moikkelis koikkelis!