keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Monenlaista asiantynkää

Tämä postaus sisältää asiaa fufoilusta, ompeluksista ja vastaan haasteeseen, joka on tullu aikapäiviä sitte. Kiirettä on pitäny. Vappuna oltiin miehen kans viikonloppu lomalla. Joo oli huippua, kiitos kysymästä. ;) Nyt on rauhallinen päivä, lapset on hoiossa muut paitsi pienimmäinen (tännään 1 vee). Koittakaa jaksaa lukia, postaus on piiitkä. :) Oottako valamiina? Hyvä asento jne?

Lähin mukkaan ufoiluun, vaikka mulla on tasan yks ufo kaapissa. Teen ylleensä yhtä työtä kerralla ja työ joko valamistuu tai mennee purkuun heti. Tämä toppi-paita-villatakki-mikä lie on kuitenki ollu varsinainen murheenkryyni. Ai miks? Tässä kopiota fufoilu-blogista tekstistäni:
Tätä ufoa on tehty vuosikausia, kuvatodisteita löytyy jo vuojelta 2002. Tekeleestä on pitäny tulla jo ainaki nelijä erillaista paitaa tai villatakkia. Niitä kaikkia on neulottu aika pitkälle, vähintään takakappale valamiiks. Osasta tekeleistä on puuttunu ennää hiat, mutta aina on menny purkuun. Sain viimesimmän tekeleen valamiiks viime kesänä toetakseni, että ei sovi mun kropalle. Eli tämmösestä viheliäisestä yritän nyt päästä erroon niin, että se tulis valamiiks ja ois hyvä myös! Tässä kuva sittä mihin vaiheeseen topin viime kesänä sain. Eli langatki on pääteltynä...

Topin ohoje on Modasta 3/2004 malli 17 muokattuna jo alakuunsa.

Oon maininnu joskus siitä miten tumpelo oon nuitten kaula-aukkojen kans ja tässä topissa kaula-aukko on hyvä! Eli en pura sitä, vaan teen alaossaa enemmän ja neulon välliin joustinneuletta jonkun sentin. Sitte liitän alaosan jollaki konstilla yhteen yläosan kans. Novitassa on ollu joskus tuolla tyylillä tehty paita, jossa on ollu välissä joutinneuletta (ei tietenkään mittään leikkaa-liimaa-paitaa), mutta en nyt jaksa lähtiä ehtimään kuvvaa siitä. Topista pitäs tulla siis tunika, joka istuu leviään lantioon suht hyvin. Lankana on 10-15 vuotta hautunutta novitan alabamaa, äitiltä joskus saatua. Tähän työhön tarvitaan tsemppausta, että tämä oikiasti valamistuis eikä ennää vainoais mua.

Täälä on kyllä neulottukki; aura-huivi etenee edelleen hittaasti. Viimestä kakkoskaaviota on jälellä ennää muutama kerros ja kolomoskaavio kokonaan. Huh. Enempi täälä on viime aikoina kuitenki ommeltu. Kaivoin kaapin perältä uutukaisen ompelukonneeni ja saumurin, joka on parhaat päivänsä nähäny. Myyjäisiä varten ompelin 10 tyynyliinaa ja 6 laukkua. Pöyällä oottaa vielä kangasmuovipussi leikattuna, joka jää itelle (ei kuvassa). Oon yrittäny erroon nuista muovimuovipussista. Annen blogista löysin linkin tähän. Heti oli selevää että tuommonen tehhään.

Haasteen sain Irinalta jo ennen vappua, mutta sillon paino päälle loma miehen kans, enkä alakanu kiireessä vastaamaan tähän. Mutta tällasesta siis oli kyse: "Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen."

1. Pittuuta on komiat 175cm ja ylipainoaki on jonku verran.
2. Hiuskuontalo on tumma ihan luonnostaa, hiukset lähes mustat ja silimät myös ruskiat.
3. Vasemman käen nimettömässä on kolome 6mm paksua sormusta eli mulla on pitkät sormet.
4. Vaatetus on enemmän tai vähemmän omaperänen aina. Kotona oon suoraan sanottuna varsinainen uuninluuta koko akka ja kylällekki lähtiessä joskus...
5. Hiukset ylleensä kiinni ponnarilla ja kampana toimii hyvin viispiikkinen. virn*
6. Toisessa poskessa hymymonttu

Tunnistaiskohan näistä mut???! Varmasti. Eiköhän jokkainen tiiä, minkälainen uuninluuta on... En nyt haasta muita, sillä tämä on jo pyöriny lähes kaikilla blogitutuilla.

Tämmöstä tänne. Kevät on edenny kohinalla. Viikonloppuna lähti jäät lähijärvestä. Ja puihin lykkää silimuja urakalla. Ihanaa, kesä tullee! Näihin tunnelmiin...


Rauhaisa hetki...