lauantai 28. syyskuuta 2013

Mitäs on puikoilta puonnu?

Kyllähän te saitta mua "ällyytettyä" nuilla  ihanilla kommenteillanne niin, että melekeen tippalinssissä niitä luin. Ihanko oikiasti mua on joku kaivannu ja mukkaan otettas heti, niinku vanha kamu ainaki. Tämä blogimaalima on tuonu mulle monia mukavia kokemuksia ja uusia tuttavuuksia. Kiitos teille blogiystävät. Niin innoissani olin, että kameran kans piti ulukoilla samalla ku lasten kans olin pihalla. Tässä tuloksia... ;)

Kuvvaaminen oli haastavaa. Viimesessä pikkukuvassa näkkyy langan kirjavuus ja väri oikein.Neuloin itelleni Lacy Baktus-huivin viime kesän KYH-tempauksessa, mutta sillon postaaminen jäi. Oon tunnetusti jäläkijunassa kaikessa ja muut on neulonu näitä ties miten monta kappaletta jo. Malli on kiva ja sen oppi ulukoa tällanenki, jonka päähän ei jostain ihime syystä mallineuleet ylleensä jää. Oisin halunnu huivista hiukan pitemmän. En omistanu vielä sillon vaakaa, enkä voinu punnita lankaa. Tietty sitä jäi sitte vaikka kuinka, vaikka luulin kesken loppuvan. Langan oon saanu sny-kierrokselta 2009 Monicalta, kiitokset vielä langasta. Kauan vei, ennen ku se saavutti lopullisen muotonsa. Huivia oon pitäny palijon, vaikka alakuun en meinannu muistaa, että mulla on tuollanen hieno asuste. :D
Kyh#23: Lacy Baktus
Lanka: Ullcentrum Linea
Puikot: 3mm pitsiaddit
21.6-28.7.2012
 

Nämä villasukat alotin joskus viime syksynä vauvan syntymän aikoihin tai ennen sitä. Keskenhän ne jäi ja vasta muutama viikko sitte neuloin sukat loppuun. Pelekäsin niitten olevan pienet saajalleen, mutta ne soppii täyellisesti nyt. Saa neuloa taas seuraavana syksynä uuet. Nämä on "parit" lapasten kans, jotka tein kyhissä (kyh #8). Värit on edelleen ällöt, mutta pääasia että lämmittävät. 
Sukat, 44s.
Lanka: Novita nalle
Puikot: 3mm
15.8.2013
Tuolle vaalianvihreälle lankakerän lopulle oli käyä köpelösti. Kissa on yhtäkkiä keksiny miten hän pääsee lankapusseilleni. Reppii ne auki kynsillään ja voi sitä sotkua, minkä kattenmiauskis saa aikaan. 4 kerrää kokenu jo tuon kohtalon. 3 niistä selevitin, mutta viimesin (tällä hetkellä) on oikein ohutta ja ihanaa lankaa..... Roskiin en heitä, mutta ei ihan äkkiä innosta rueta selevittämään sitä ku nuihin muihin sai aikaa uppoamaan ihan kiitettävästi.

Tyttö ois tarvinu uuet sukat pieniks käyneitten ja reikiintyneitten tilalle jo viime talavena. En saanu sillon mittään neulottua, joten tyttöressu joutu kulukia retusissa sukissa (mä en novitan lankoja ala parsimaan). Tuontuosta sain kyllä asiasta kuulla. Nyt olin asialla hyvissä ajjoin ennen lumia, kerranki. Innoissani tikkasin (= neuloin) menemään ja varsista tuli mukavan pitkät, vissiin liianki pitkät. Tyttö valihti ite värit. Ite olin aatellu tehä itelleni just noista, mutta nytpä ne ei ommiin riitä. Oli muuten eka kokemus novita nalle aloeverasta, enkä tykänny. Lanka halakeili ihan älyttömästi koko ajan ja oli liukasta. Sukista tuli kauniit. Ne on ollu jalassa jo muutaman kerran ja toisetki sais kuulema tehä. Paras kiitos neulojalle. :)
Sukat, 52s.
Lanka: Novita nalle
Puikot: 3mm
21.9.2013
Tässä muutama valamistunu. Pittää lopettaa, etten innostu liikaa. Esittelemättömiä kyhejä on vielä muutama. Kaks kyhiä on yhä kesken, eikä varmaan valamistu koskaan tai ainakaan ihan heti. En jaksa ressata niitä.
Pihilaja syyspuvussaan
Tämän syksysen kuvan myötä, mukavaa viikonloppua!  Mukava olla langoilla taas.
Edit: Nyt on kuvatekstit paikallaan, mutta mutta nyt sitte on fonttikoko pielessä, eikä suostu päivittämään sitä. Ärrinmurrin.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Mietintöjä jatkosta

Pitkään on tässä blogissa ollu hilijasta. Oon miettiny kirjottaakko ennää ollenkaan, enkä oo asiasta vieläkään varma. ;) Vauvasta on kasvanu jo taapero. Neulonta-aikaa on vähän tai sanotaanko, että oon käyttäny aikani toisin. Musta on nimittäin tullu urheiluhullu, entisestä (lähes) sohovaperunasta. Jos aikaa jää, laitan tossut koipiini ja lähen juoksentelemaan. Tuli juostua eka puolimaratooniki tuossa parisen viikkoa sitte.

Asiaan... olin jo heittäny hyvästit blogilleni, mutta ku kävin kahtomassa blogin tilastoja, niin huomasin että edelleenki täälä ihimisiä käy. Muutamia päivässä, mutta muutama on enemmän ku ei yhtään. Katotaan, en luppaa mittään, vaikka on tuola jotaki tekstiluonnoksia valamiina. Oishan tuo kiva palata mukkaan kuvioihin, jos vaan saan sovitettua liikunnan ja neulomisen yhteen suurperheen elämään. Tämä ois toisaalta sitä ommaa aikaa, mitä kaipaan liikunnan ohella. 

Mukavia syyspäiviä teille kaikille, jotka eksytte tai tarkotuksella tänne tuutte. Jatkoa ootellessa...
Syyskukkia