perjantai 22. toukokuuta 2009

Paljastuksia enemmän ja vähemmän

Ihan ekaks... lissäilin tuonne profiilin taa suosikkiblogeja joissa usseimmin käyn. Jos ET halua että blogisi on listalla, ilimota, ni poistan sen. Kiitos ja kumarrus. Jälleen luvassa tekstiä enemmän ku laki sallii.

Tännään ootus ja jännitys huipentu, ku posteljooni oli puottanu laatikkoon pullean sny-paketin. Tai siis... snyni jätti mut yhä oottamaan loppupalijastusta. Blääh. No hänen kunniakseen täytyy sanua, että jätti kuitenki pari vihijettä millä selevittää asiaa. Ja niinpä vaan salasuus paljastu sittenki. Voihan sen sny-kierroksen lopettaa näinki. Mutta nyt ite pakettiin. Sieltä paljastu 4 kerrää punasta mandarin petit -lankaa (jota täytyy siis saa tilata lissää), 2,75 mm knit pro- puikot (ihanat, ekat välikoon puikot), painettava kerroslaskuri (just meinasin alakuviikosta ostaa sellasen, ku tympi niin ne pyöritettävät mallit) ja suussa sulavaa minttukrokanttisuklaata (mun lempparia). Ou jee, todellakin ihana paketti kaikin puolin. Tää hönisee täälä ihan mielissään. Kesänen puuvillalanka oli tosiaanki ku nenä päähän. Suuret kiitokset Shamina paketista ja tästä kevväästä. Joka ainut paketti oli mieluinen. Jokkaisessa oli jottain sellasta, joka on/oli mulle täysin uutta. Aivan mahtavaa. Paketit oli lankapainotteisia, mutta ei se haitannu. Olin mielissäni kaikesta mitä sain. Kaikki miellytti alusta loppuun. Miten oikeen voisin parhaiten kiittää? Shaminan blogissa en oo varmaan aiemmin vieraillu, mutta tuun kyllä käymään oikeen ajan kanssa sielä. Varo vaan :)

Mua naurattaa jo ihtiäki tää. Ku paketti tuli ja huomasin ettei salasuus paljastunu vieläkään, syöksyin kirjaimellisesti konneelle ja menin sny-sivustolle. Kävin läpi blogeja, joitten numero oli alle 50. Toinen vihije koski blogin ulukoasua: ei ihan tavanomasen käsityöblogin näkönen. Viimein vastaan tuli kudelmia- blogi, josta huomasin blogin kuvvauksesta jottain jota vertasin postileimaan. Seuraavaks katoin aikasemman sny-kierroksen lopetuksen. Sitten kirjau'uin raverlyyn ja etin sieltä Shaminan ja katoin hänen "kirjastoonsa". Ja bingo! Tässä täytyy olla mun sny. Vihjeitä oli tietysti käytettävissä vähän enemmän koko kierroksen ajalta ja hyöynsin niitäki. Mua vaivas asia niin palijon, että oli pakko selevittää se ennen ku tein tän postauksen. Mutta hauskaa oli. :) Vielä kerran suuret kiitokset sulle tästä mahtavasta sny-ringistä. Paketit oli mielusia, sannoinko jo? ;)

Jep. Olikos mulla jottain neuleita kesken vai miks mää tätä blogia oikeen piänkään? Niin ja mähän siis teen/tein vaan yhtä neuletta kerrallaan, eikös se ollu niin. Joo-o. Oli ja ei. Fufoilu-neuleen sain noin 2 viikkoa sitten tähän pisteeseen eli pitäs rueta silimukoimaan kappaleita yhteen. Mutta ku mä en ossaa, eikä mua huvita. Onko vappaaehtosia? Tökkäs kyllä aika lahajakkaasti tähän. En oo ees yrittäny. Mikähän kirrous tässä neuleessa oikeen on. Sempakkaa mua nyt hyvät ihimiset, että mä saan tän valamiiks joskus. Toisena työnä on Bluebell-pipo, johon jou'un tehä sinistä ossaa vielä muutaman kerroksen. Pipo oli jo valamiina, mutta sopiva pää oli nukkumassa sillon, ku ois pitäny sovittaa pipoa. Tikutin hurmiossa menemään: kyllä se soppii, kyllä se soppii. Lopputulos oliki just sopivasti muutaman kerroksen liian lyhyt. No äkkiäkös tuon tekkee loppuun. Ja seuraavaks vois ottaa puikoille vaikka nuo punaset mandarin petitit... Eihän mun pitäny tehä mittään samostakkia. Ei? No hyvä. Se saa oottaa vuoroaan ihan rauhassa. Äh, nyt haluttais tehä heti jottain näistä vastakottiutuneista langoista. Mikä siihen auttas? Neuvokee hyvät immeiset ny.

Nii mitä palijastuksia? Tämähän on siis käsityöblogi, vaikka neulominen on hittaansorttista. Ai, te tiesitte jo. No höh. Hilijentää ääntään ja lähes kuiskaa: tännään saatiin kuulla, että että... noin 4 viikkoa ja me päästään muuttamaan uuteen kottiimme. Kilijuu täyttä kurkkua: Jiihaa!!! Talo on pikkusta vaille valamis. On sitä ootettuki jo. Taloa on rakennettu tämän vuojen alusta lähtien. Me on käyty valihtemassa mitä on pitäny (laattoja, maaleja, tapetteja, kalusteita...) ja ammattilaiset on teheny muun. Soppii meille paremmin tämmönen ratkasu mm. miehen työn takia. Ihanaa. Mutta kuka ne pihat tekkee en mä ainakaan. ;) Mulla ei oo viherpeukaloa, nyyh. Sain jo äitienpäiväruusunki kuolemaan. Huoks*.

Ennen seuraavan lukemista kehotan tarkistamaan, että tuoli jolla istut on tukevaa tekoa. Eli tuoli ei hajoa, etkä sen seurauksena tipaha lattialle. Meille tuli tännään ensimmäinen tila-auto, käytetty "rousku", mutta auto kumminki. Tuosta nuin vaan tuli, eikö oo kans. No tuota, kröhöm, *kakistelee kurkkuaan* syksyllä me ei ennää mahuta meiän 7-paikkaseen farmariin. :) :) :)
Pittää munki varmaan uskaltaa sen rattiin, mutta mitenkähän sen parkkeeraus tuola kaupungissa sujjuu. Kuinkahan monta naarmua saan siihen ekan viikon aikana. Pittää tehä varmaan tilasto virn*.

Yritän sulukia korvani last... eiku nuitten uusien lankojen kilijunnalta. Mitä tuhatta ne oikeen huutaa. Ne haluais kait päästä jo puikoille, mutta ku lankaa ei oo riittävästi. Niistä tullee puuvillanen kesävillatakki mulle. Pittää varmaan "alistua" ja mennä Tapiolle "kyllään" (ekkaa kertaa muuten). Eli Shamina (koko ajan meinaan kirjottaa sny) joko uskot, että paketti oli mieluinen? Langoista tullee jotaki valamista aivan varmasti! Mulla on jo yks malli mielessä. Täytyy mennä herkuttelemaan sillä suklaalla nyt ku lapset on ulukona.... Poistyy tyytyväisenä vihellelen... Heissan. Elämä on ihanaa just nyt. :)