torstai 19. helmikuuta 2009

Villapöpät pois puikoilta

Vajjaassa viikossa valamistu villapöpät pikkuselle. Nyt ei kerinny mennä hermo pelekkään oikiaan ku välillä oli resoreissa nurjia silimukoita. virn* Hahtuva muhi kaapissa reilut puoli vuotta, voitin sen Yksi kaikkien ja kaikki yhden langoissa -blogin Savi-Viljamin morsmaikun nimen arvauskilipailusta. Sillon oli kovasti suunnitelmia mitä hahtuvasta teen, mutta ne jäi suunnitelmiks. Nyt sitte todellisuus pakotti tarttumaa puikkoihin, meillä on vuokrakämpässä niin kylymät lattiat, että hirvittää laittaa pikkunen sinne mönkimään. Aattelin, äkkiä hahtuva puikoille ja pikkuselle pöpät. No ei se ihan nii menny. Alakuun me ei puhuttu hahtuvan kans ollenkaa sammaa kieltä: hahtuva katkeili ja minä tuskailin. Yritin olla varovainen mutta... Meinasin heittää pöpät nurkkaan häpiämää, mutta sitte päätin etten luovuta. Muistelin miten jotku tekkee villapöpiä ku liukuhihinalta. Aattelin etten voi olla nii surkia, etten saa yhtiä housuja tehtyä. Mulla ei ollu aikasempaa kokemusta hahtuvasta enkä tienny miten se "toimii". Parin päivän päästä hahtuva aivan ku kuivi ja ta-daa sitte se ei ennää katkeillukkaa. Yes! Valamista tuli tämän jäläkeen nopiaa. Kuveja, surkeita sellasia taas :(

Lissäyksistä tuli kivat reiät sivulle.


Kasvunvarraa on vähän.

Puikot: 7mm
Lanka: jottain hahtuvaa
Ohje: Villapöpät
Muuta: 3-kertanen lanka, silimukoita 62

Tännää olin pienimmän kans keskussairaalassa kontrolleissa ja tutkimuksissa. Sattu olemaan sama lääkäri joka oli tammikuussa osastojaksolla hoitavana lääkärinä. Tikkasin tuollon ruskea-vihreää tenneseepaitaa. Lääkäri kommentoi sillon siistiä käsiallaani ja kyseli mitä neulon. Nyt ku lääkäri saatto meitä takaisin huoneestaan avo-osastolle hän kysy multa: "Joko paita tuli valamiiks?" Huvitti, että lääkäri muisti tikkaamiseni. Jäi hyvä maku lääkäristä, tunsin ns. hengenheimolaisuutta. Lääkäri kerto tammikuussa harrastavansa neulontaa itekki, mutta arvakkaa vaan, hoksasinko kysyä joko hänen neulomansa kastemekot on valamistunu. No eihän sitä saa liikaa kaveerata lääkärin kans :) Tällasta tällä kertaa.

Ja arvakkaa mitä! Joku törkiä samospusero kiilas mun lapasten ohi puikoille. Ei niillä oo mittään käytöstapoja. Hmmph. Puhisee. No yks syy voi olla se, että unohin ohojeen lapasiin nukkumislomallani reilun 100km:n päähän. Tulostin ei suostu tekemään muuta ku suttua. Tulostappa siinä sitte uus ohoje. Ja mikrotukihenkilö on poies kotua... Epäreilua.